Hankkeen tavoitteena on Vesijärvisäätiön strategiaan tukeutuen edistää Enonselän hyvään tilaan palautumiseen tähtääviä toimenpiteitä, turvata jo hyvässä tilassa olevien Vesijärven osien riittävä hoito ja seuranta, sekä edistää Vähä-Tiilijärvellä alkanutta kunnostustyötä. Toteutettavat toimenpiteet perustuvat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan ja sitä täsmentävän Hämeen ELY-keskuksen toimenpideohjelmaan.
Toimenpiteet:
Tutkimus ja seuranta
Laitialanselän koekalastus
Vesijärven Enonselällä, Komonselällä ja Kajaanselällä vedenlaatua ja kasviplanktonia seurataan useita kertoja vuodessa Lahti Aquan ja Lahti Energian yhteisenä velvoitetarkkailuna. Laitialanselkä ei sisälly näihin tarkkailuihin. Viime vuosina Laitialanselän tilaa on seurattu ylimääräisillä vesinäytteillä. Lisäksi on selvitetty biologista tilaa pohjaeläinten ja kalaston osalta vuosina 2020 ja 2022. Tulosten perusteella Laitialanselkä vaikuttaisi olevan lähempänä Kajaanselän hyväksi luokiteltua tilaa, kuin Enonselän tyydyttävää tilaa.
Tässä hankkeessa
- Toteutetaan Laitialanselän koekalastus kesällä 2024
Automaattiset mittausasemat ja niiden laadunvarmennus
Vesijärvellä on jatkuvatoimisia mittausasemia järven levämäärän sekä happi- ja lämpötilaolojen seuraamiseksi. Levämäärän mittaus jatkuvatoimisesti perustuu fluoresenssiin. Saatu tulos on anturin käyttämään viritysvaloon reagoivan leväpigmentin lähettämän fluoresenssin suuruus, joka mitataan valitulla aallonpituudella tai aallonpituusalueella. Klorofyllin tai sinileville ominaisen fykosyaniinipigmentin fluoresenssin määrä ei kuitenkaan suoraan vastaa laboratoriossa vesinäytteestä uutetun ja spektrofotometrisesti mitatun a-klorofyllipigmentin pitoisuutta tai mikroskoopilla määritettyä sinilevien biomassaa, joihin esimerkiksi järvien rehevyysluokittelu perustuu. Automaattiasemien tulokset on mahdollista saada vastamaan laboratoriossa määritettyjä tuloksia huolellisella paikalliskalibroinnilla. Sillä tarkoitetaan mittauspaikalta otettuihin vertailunäytteisiin perustuvaa jälkikäteen laskennallisesti tehtävää kalibrointia, joka on aina anturi- ja mittauspaikkakohtainen.
Vesijärven Lankiluodon ja Paimelanlahden asemat on hiljattain uudistettu ja niissä on käytössä aikaisempaa edistyneemmät EXO2-anturit. Näille antureille ei Vesijärvellä ole vielä tehty kertaakaan paikalliskalibrointia, joten uusien asemien tulosten vastaavuudesta klorofyllipitoisuuden tai sinileväbiomassan kanssa ei ole tietoa.
Tässä hankkeessa
- Toteutetaan Vesijärven EXO2-antureiden paikalliskalibrointi ottamalla kasvukauden aikana säännöllisesti vertailunäytteet anturien vierestä. Laboratoriossa analysoidaan a-klorofyllipitoisuus sekä sinilevien biomassa.
Toimenpiteet
Vieraslajien torjunta
Vesijärven rannoilla ja myös osalla kosteikoista esiintyy jonkin verran isosorsimoa ja jättipalsamia, jotka ovat haitallisia vieraslajeja. Isosorsimo voi levitä syrjäyttäen alkuperäisiä rantakasveja. Muut rantakasvit eivät pysty kilpailemaan isosorsimoa vastaan sen vahvan juurakon vuoksi. Juurakon avulla se leviää sekä maalla että vedessä. Myös linnut voivat levittää isosorsimoa. Isosorsimo muuttaa kalojen, rapujen ja vesilintujen elinympäristöjä ja haittaa virkistyskäyttöä. Isosorsimoa esiintyy Vesijärvellä useissa kohteissa. Erityisen huolestuttavaa on sen viimeaikainen leviämien Laitialanselällä, jossa laajimmat kasvustot ovat Kutajärven Natura-alueeseen kuuluvassa Lahdenpohjassa.
Jättipalsami puolestaan lisääntyy ja leviää erittäin tehokkaasti siemeniensä avulla ja muodostaa korkeita, laajoja kasvustoja kosteissa kasvuympäristöissä. Sen juuristo on kuitenkin heikko, joten esimerkiksi ojanvarsilla kasvaessaan se voi lisätä eroosiota syrjäyttäessään muut, paremmin ojanpenkkoja juurillaan sitovat lajit. Jättipalsamia esiintyy runsaasti esimerkiksi Vesijärveen laskevan eroosioherkän Häränsilmänojan sekä Raikonojan varrella.
Tässä hankkeessa jättipalsamin torjuntatoimia jatketaan erityisesti kohteilla, joilla toimia on tehty jo vuoden 2023 aikana toisessa hankkeessa. Torjuntaa on tärkeä jatkaa, jottei jo tehty työ valuisi hukkaan. Jättipalsamin siemen ei ole kovin pitkäikäinen, joten muutaman vuoden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada tuloksia aikaan. Vielä toistaiseksi melko vähäistä haittaa Vesijärvellä aiheuttaneen isosorsimon leviämistä pyritään estämään olosuhteista riippuen joko perinteisillä niitoilla tai kauhaniitoilla.
Tässä hankkeessa
- Jatketaan jättipalsamin poistoa Raikonojalla ja Häränsilmänojalla
- Isosorsimoa poistetaan kahdessa hanketyönä valittavassa kohteessa. Poistomenetelmä valikoituu paikan olosuhteiden mukaan.
Vesienhallintakohteiden suunnittelu
Valuma-alueella tehtäviä toimia tarvitaan parantamaan vesistöjen tilaa ja edistämään sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Haritunjoen valuma-alueella on pyritty rakentamaan kahden viime vuoden aikana kokonaisvaltaista vesienhallinnan toimintamallia, jolla pyritään ottamaan huomioon sekä alueen maatalouden että vesienhoidon tarpeet. Näkemyksiä näiden tulokulmien yhteensovittamiseen tarjoaa esimerkiksi saaristomeriohjelma, jossa laaditun maatalouden vesiensuojelun tiekartan mukaan tehokkaimmin maatalouden ravinnekuormitusta vähentäviä toimenpiteitä ovat peltojen vesitalouden ja maaperän kasvukunnon parantaminen, maanparannusaineiden käytön lisääminen, lannan siirron edistäminen sekä peltojen kasvipeitteisyyden lisääminen ja kohdentaminen eroosioherkille alueille.
Haritunjoen valuma-alue on osoittautunut verraten vaativaksi kohteeksi kokonaisvaltaisen suunnittelun kannalta. Toimintamallista on kuitenkin saatu lisää kokemuksia, joita pyritään siirtämään yhdelle tai kahdelle pienemmälle Vesijärven osavaluma-alueelle. Samalla edistetään Haritunjoella kuluneen vuoden aikana esille nousseisiin kohteisiin vesiensuojelurakenteen toteuttamisen edellyttämät rakennussuunnitelmat.
Tässä hankkeessa
- Toteutetaan rakentamissuunnitelmat 2-3 kohteeseen ja siirretään Haritunjoella testattu toimintamalli hankkeessa sopivaksi kohteeksi tunnistettavalle valuma-alueelle.
- Kartoitetaan Vesijärven kosteikkojen yleissuunnitelmassa toteuttamatta olevat pohjapatokohteet ja tehdään niiden toteutussuunnitelmat.
Vähä-Tiilijärvi
Hollolan kunnan keskustassa sijaitsevalla Vähä-Tiilijärvellä on Hollolan kuntakeskuksen ja asuinalueiden keskellä merkittävää virkistyskäyttöarvoa sekä ulkoilijoiden että uimareiden kannalta. Järvellä on suosittu kunnan EU-uimaranta sekä talviuimapaikka ja sen ympäri kulkee suosittu retkeilyreitti. Vuonna 2018 tapahtuneen voimakkaan sinileväkukinnan johdosta järven tilasta huolestuttiin. Vähä-Tiilijärven tilaa ja hoitotarvetta selvitettiin laajasti osana Hämeen ELY-keskuksen rahoittamaa Vesienhoidon toimenpiteet Lahden seudulla vuosina 2019-2020 -hanketta, ja järvelle laadittiin hoitosuunnitelma. Järven tila todettiin tutkimuksissa lähinnä tyydyttäväksi. Järven todettiin rehevöityneen pitkän ajanjakson kuluessa, särki oli viime vuosikymmenenä runsastunut ja eläinplankton oli erittäin pienikokoista. Järvellä aloitettiin keväällä 2020 hoitokalastus, jota järven osakaskunta on vuosittain jatkanut. Hoitokalastusta tehdään weke-katiskoilla keväisenä kutupyyntinä.
Vuoden 2022 ravintoverkkotutkimus paljasti, ettei hoitokalastuksella ole vielä saavutettu toivottuja tuloksia ravintoverkon rakenteessa. Suotuisa kehitys katkesi vuonna 2021, kun särjelle syntyi erittäin vahva vuosiluokka. Kesällä 2022 särkien määrä oli siis suuri ja eläinplankton pienikokoista. Vähä-Tiilijärven ravintoverkon kunnostusta on tehostettava. Särkikalojen lisääntymispotentiaali on suuri, joten hoitokalastuksella on saatava aikaan selvä alenema särkien biomassassa.
Katiskakalastuksen lisäksi keväistä kutupyyntiä tehostetaan rysillä. Nuottaus järvellä on haastavaa pohjassa kasvavan ja nuottaan herkästi kertyvän sammaleen vuoksi. Kevään 2024 pyydystalkoissa valmistettiin toisessa hankkeessa kurenuotta. Sillä syksyinen hoitokalastus voisi onnistua sammaleesta huolimatta.
Tässä hankkeessa
- Tehostetaan keväistä kutupyyntiä ammattikalastajan rysillä ja työpanoksella keväällä 2024.
- Kokeillaan nuottausta kurenuotalla syksyllä 2024.
Viestintä, verkostoituminen ja tapahtumat
Vesijärven hoitotyön tunnettuutta parannetaan panostamalla viestintään sekä erilasten tapahtumien järjestämiseen. Vesijärven ainutlaatuinen tarina voimakkaasta rehevöitymisestä onnistuneen kunnostustyön kautta nykytilanteeseen ansaitsee nousta esiin entistä paremmin. Tässä hankkeessa työstetään Vesijärven tarina -multimediakokonaisuus sekä toiminnan esittelyn tueksi, että tapahtumia varten. Tarinallistamisessa hyödynnetään jo olemassa olevia materiaaleja ja tuotetaan tarvittavia lisäelementtejä.
Elokuussa ollaan mukana perinteisessä järvikalapäivässä. Järvikalapäivässä on esillä Vesijärven kuulumiset, kalastonhoito sekä perinteisesti myös kalankäsittely. Vesijärven rannalla Siikaniemessä järjestettävä tilaisuus on suunnattu osakaskunnille ja asukkaille. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Vesijärvisäätiö esittelee toimintaansa Lahden seudulla useilla messuilla, kuten Caravan-, pihapiiri- sekä kätevä ja tekevä –messuilla. Säätiö on mukana myös Lahden kalamarkkinoilla. Messu- ja tapahtumatyöllä tavoitellaan näkyvyyttä ja tunnettuutta uusissa kohderyhmissä. Kaiken kaikkiaan Vesijärvisäätiö osallistuu lähes 80 tapahtumaan vuosittain.
Syksyllä järjestetään Vesijärven vesienhoidon toimenpidevalikoimaan tai muihin ajankohtaisiin aiheisiin keskittyvä yleisöluentojen sarja. Luentosarjan aiheista on jo pyydetty laajalta yleisöltä toiveita ja kevään aikana pyydetään niitä vielä lisää.
Tässä hankkeessa
- Toteutetaan ”Vesijärven tarina” -kokonaisuus
- Toteutetaan yhdessä Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen kanssa järvikalapäivä Siikaniemessä elokuussa 2024
- Osallistutaan messuille ja Lahden kalamarkkinoille
- Aktivoidaan Lahden seudun vesienhoidosta kiinnostuneita ihmisiä esittämään toiveitaan yleisöluentosarjalla käsiteltävistä teemoista
- Toteutetaan luentosarja syksyllä 2024.
