Eläinplanktonilla on ravintoverkossa merkittävä rooli; ne syövät leviä ja ovat tärkeää ravintoa kaloille. Ne myös sitovat biomassaansa ravinteita, jotka ovat näin poissa levien käytöstä. Järven rehevöityessä planktonia syövät kalat, tyypillisesti särkikalat runsastuvat voimakkaasti. Ne saalistavat pois suuri- ja keskikokoiset vesikirput, jolloin pienikokoiset vesikirput ja rataseläimet runsastuvat. Niiden kyky säädellä levien määrää on vähäisempi kuin suurempien planktonäyriäisten.
Vesijärven Enonselällä eläinplanktonia on seurattu vuodesta 1991 lähtien lähes vuosittain. Kasviplanktonia eli leviä tehokkaasti vähentävän, suurikokoisen äyriäisplanktonin määrä on kasvanut viime vuosina. Sen sijaan pienten rataseläinten määrä ja osuus eläinplanktonista on vähenemässä.
Jääkauden jäänteiden vuosi 2024
Vuosi 2024 oli Vesijärven eläinplanktonissa mielenkiintoinen poiketen monin tavoin aiemmista vuosista. Seurannassa havaittiin aiempaa runsaampana isokokoisia, leviä syöviä Eudiaptomus-hankajalkaisia ja kaikkiruokaisia Limnocalanus-hankajalkaisia. Viileässä vedessä viihtyvä Limnocalanus on jäänne viime jääkaudelta, kuten myös jäännemassiainen (Mysis relicta), jonka poikasia tavattiin syvänteellä pitkästä aikaa.
Kuorekuolema kesän lopulla näkyi vesikirppujen keskimääräisen koon kasvuna. Vaikka vesikirppujen kyky käyttää leviä ravinnoksi parani loppukesällä koon kasvaessa, loppusyksystä runsastuivat rihmamaiset sinilevät, jotka ovat hankalaa syötävää suurillekin vesikirpuille, kuin spagettia.
Ilmastonmuutos lisää epävakautta
Ilmastonmuutos haastaa rehevien järvien kunnostusta. Yksi keino vastata tähän haasteeseen on pyrkiä ylläpitämään sellaista ravintoverkon rakennetta, joka kykenee edistämään aineen siirtymistä ravintoketjussa ylöspäin. On siis yritettävä luoda olosuhteet kookkaiden planktonäyriäisten esiintymiselle, jotka ovat myös kaloille arvokasta ravintoa.
Kalakantojen säätelemisen ohella uposlehtisen vesikasvillisuuden esiintyminen Enonselän laajoilla matalilla alueilla edistäisi järven hyvää tilaa. Uposkasvillisuus tarjoaa hyviä piilopaikkoja suurikokoiselle eläinplanktonille kalojen saalistukselta. Tämäntapaiset ilmiöt tukevat toisiaan ja synnyttävät myönteisen kehityksen kohti järven parempaa ekologista tilaa.
Vesijärven eläinplanktontutkimus tehtiin osana Vesijärvisäätiön vetämää Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin 2022-2024 -hanketta, joka on saanut ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Hämeen ELY-keskuksen kautta.
Tutustu koko raporttiin:
Kuoppamäki K. 2025. Vesijärven Enonselän ulapan eläinplankton ja vedenlaatu vuonna 2024 sekä pitkällä aikavälillä. KVVY Yhdistys ry, tutkimusraportti.16 s.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
mirva.ketola(at)vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
