26.9.2018
Vesijärven valuma-alueelle uusia vesiensuojelurakenteita
Vesijärveen maa- ja metsätalousalueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta on pyritty vähentämään muun muassa kosteikoilla ja laskeutusaltailla. Niitä on Vesijärveen johtavissa eri uomissa jo reilut 30 kpl, mutta vielä on runsaasti alueita, joilla vesiensuojelurakenteita on niukasti tai ei ollenkaan.
Tänä syksynä rakenteilla on neljä uutta kohdetta sekä olemassa olevien rakenteiden kunnostuksia. Kohteiden suunnittelusta sekä työn valvonnasta on vastannut Etelä-Suomen Salaojakeskuksen suunnittelija Mikko Ortamala ja urakoinnista Rantala Timber Oy. Työt ovat osa YM:n rahoittamaa PyhäVesi-hanketta. Osa kohteista rahoitetaan Leader-rahoitteisesta HolaLake-hankkeesta.
Kytyänojalle tulvametsä
Paimelanlahden Myllyojaan laskevalla Kytyänojalla sijaitsee suuri laskeutusallas, jossa vesi muuttuu ajoittain maitokahvin väriseksi kertoen voimakkaasta kiintoainekuormituksesta. Altaan toimintaa tehostettiin rakentamalla tulouomaan kolme pohjapatoa. Padotus nostaa tulva-aikoina vettä alueelle syntyvään tulvametsään. Tämä tehostaa kiintoaineen laskeutumista ja vähentää myös virtaaman vaihtelua ja eroosiota alapuolisessa uomastossa. Luontaiset tulva-alueet olisivatkin erittäin tärkeitä virtaaman tasaajia pitkin uomastoa. Nykyajan suoriksi peratut uomat johtavat vedet tehokkaasti alavirtaan, jossa nopeasti lisääntyvä vesimäärä tuo ongelmia ja syö ojanpenkoista mukaansa kiintoainetta.
Piilonojaan laskeutusallas sekä luonnonmukainen perkaus
Vähäselän Haritunjokeen yhtyvään Piilonojaan on rakenteilla laskeutusallas. Altaan tarkoitus on tasata virtaamia, laskeuttaa kiintoainesta, sekä vakauttaa aiemmin kohteessa sijainnut jyrkkä ojanmutka. Lisäksi altaaseen laskevaan sivuomaan tehdään luonnonmukainen perkaus. Käytännössä se tarkoittaa ojan kaivamista kaksitasoiseksi. Alivesiuoman rinnalla kulkee tulvatasanne, jonka annetaan kasvittua. Tällaiset kaksitasouomat tuovat lisää tilaa tulvavedelle, ja niiden on havaittu pidättävän erityisen hyvin hienojakoista kiintoainesta. Työmaan kaivuumassat sijoitetaan alaviin pellon painanteisiin, jolloin myös pellon viljeltävyys paranee.
22.9.2017
Runsaat sateet haastavat myös vesiensuojelurakenteet
Kuuden Vesijärven valuma-alueen kosteikon toiminta on tehostetussa tarkkailussa. Seurannassa ovat Pyyrylän kosteikko Haritunjoella, Kytyänojan allas Myllyojalla, Kurhilan altaat Häränsilmänojalla, Äkeenojan ja Purailanviepän kosteikot sekä Upilanojan allas, jossa on myös kemikaalisaostin. Lisäksi seurataan ojanpohjasuodattimen toimintaa Haritunjoella. Kosteikoilta on haettu toukokuusta alkaen vesinäytteitä sekä kosteikkoon tulevasta, että sieltä lähtevästä vedestä. Näytteistä analysoidaan mm. kiintoaineen sekä ravinteiden pitoisuudet, jotta nähdään, kuinka hyvin kosteikko niitä pidättää. Seurantajakso on 2017-18.
Elokuussa Pyyrylän kosteikolla vettä oli niin paljon, että se virtasi padon yli.
Alustavien tulosten mukaan kosteikkojen toiminnassa on ollut jonkin verran eroja. Tulosten tulkinta vaatii vielä lähemmän tarkastelun, jotta kosteikon ylä- ja alapuolisen näytteen ottoajankohta suhteessa sadetapahtumiin voidaan erottaa. Säätilan vaihtelut näkyvät kuitenkin tuloksissa selvästi. Esimerkiksi elokuun alun voimakkaat sateet lisäsivät selvästi kiintoaineksen ja fosforin kuormaa. Positiivisimmilta pidättymistulokset näyttävät kesän ajalta liukoisen fosfaattifosforin osalta, joka on leville suoraan käyttökelpoista ravinnetta.
Toimivuustarkkailut liittyvät useampaan hankkeeseen, joissa vesiensuojelurakenteita kunnostetaan, etsitään uusia teknisiä ratkaisuja, kerätään tietoa parhaista rakenteista ja siitä, miten nykyisten vesiensuojelurakenteiden tehoa voitaisiin parantaa
Katso Vesijärven kosteikot ja laskeutusaltaat karttasovelluksesta.
