Vähä-Tiilijärven tehostetut tutkimukset jatkuvat vielä toisen vuoden. Ensimmäisenä hoitotoimena aloitettiin keväällä hoitokalastus.
Järven tilan ja siihen vaikuttavien syiden selvittämiseksi otetaan edelleen vesinäytteitä sekä kasvi- ja eläinplanktonnäytteitä avovesikaudella kuukausittain. Toukokuun sekä kesäkuun alustavien tulosten mukaan ravinnepitoisuudet ovat viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Vesi on ollut väriltään hieman edelliskevättä ruskeampaa sisältäen enemmän humusta, mahdollisesti leudosta talvesta johtuen. Järvi alkoi kerrostua toukokuun aikana, ja toukokuun loppua kohden happi alkoi vähetä alimmista vesikerroksista. Kesäkuun alussa happitilanne oli heikentynyt jo neljän metrin syvyydessä. Toukokuun jälkipuoliskolla vesi oli hyvin kirkasta näkösyvyyden ollessa jopa 3,5 m, mutta sittemmin vettä on samentanut muun muassa runsas siitepöly. Alkukesän levämäärät ovat olleet hieman viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Helteiden jatkuessa leväkukinnat ovat mahdollisia.
Särkeä saatiin pois liki sata kiloa
Viime vuoden tutkimuksissa havaittiin pienten särkien ja ahventen määrän järvessä lisääntyneen. Lisäksi eläinplankton oli erittäin pienikokoista, mikä kertoi niihin kohdistuvasta voimakkaasta saalistuksesta. Pienikokoinen eläinplankton ei pysty tehokkaasti vähentämään levämääriä vaan päinvastoin kierrättää ravinteita tehokkaasti. Hoitokalastuksella pienten kalojen määrää pyritään vähentämään, mikä parantaa ravintoverkon toimintaa ja vähentää onnistuessaan levämääriä. Hoitokalastus aloitettiin 15 katiskalla yhteistyössä Vesalan Kalaveden Osakaskunnan kanssa järven ollessa vielä osittain jäässä. Katiskat laskettiin järveen 6.4. ja nostettiin viimeisen kerran 29.5.2020. Alkuun saalis painottui ahveniin, mutta särkeä alkoi tulla mukavasti huhtikuun puolivälin jälkeen kudun alettua. Ilmojen viilennyttyä kalan liike kuitenkin hiipui ja toukokuun saaliit jäivät vähäisiksi. Talven pilkkikisojen saaliit mukaan lukien kokonaissaalis oli noin 170 kg, mistä suurin osa, reilu 90 kg särkiä. Tämä oli varsin lähellä saalistavoitetta. Suurimmat ahvenet sekä hauet päästettiin vapaaksi tekemään omalta osaltaan hoitokalastusta. Rantavedessä näkyi runsaasti pieniä särjen ja ahvenen edelliskesän poikasia. Ne eivät vielä jääneet Weke-katiskaan, vaikka se onkin varsin tiheäsilmäinen. Hoitokalastusta on jatkettava useampi vuosi, ennen kuin vaikutuksia voidaan odottaa. Hoitokalastuksen vaikutuksia särkikantoihin seurataan mm. särjen kasvututkimuksella. Myös särjen ravinnonkäyttöä tutkitaan kesän aikana, mitä varten kaloja kerättiin muutamalla koeverkolla.
Uutena sulkasääskikartoitus
Viime vuoden pohjaeläinnäytteissä syvänteellä havaittiin sulkasääskeä, mutta epäselväksi jäi, esiintyykö sitä laajemmin koko järven alalla sammalten suojassa. Sulkasääsket nousevat pohjalta veteen syömään eläinplanktonia öisin, kun kalat eivät näe saalistaa niitä. Niinpä sulkasääskien esiintymistä kartoitettiin yöllä. Viime perjantain vastaisena yönä näytteitä otettiin järven eri syvyysvyöhykkeistä pimeimpään aikaan. Alustavan arvion mukaan näytteissä ei ollut – onneksi – suuria määriä sulkasääskiä. Tulokset tarkentuvat, kun näytteet ehditään laskea.
Myös muita tutkimuksia on pian valmistumassa. Talvella otettujen sedimenttinäytteiden analysointi viivästyi koronarajoitusten vuoksi, mutta nyt työ Helsingin yliopistolla on jälleen päässyt käyntiin. Lisäksi lähipäivinä valmistuu Suomen ympäristökeskukselta tilattu tarkennettu mallinnus Vähä-Tiilijärven kuormituksesta. Kaikkien tulosten valmistuttua kootaan Vähä-Tiilijärven tila ja hoitosuunnitelma tuleviksi vuosiksi. Selkein osa kunnostustyötä tässä vaiheessa on jo aloitettu hoitokalastus.
Lue myös:
Ilkivalta haittaa selvitystyötä
Kuva:
Sulkasääsken yleisyyttä selvitetään yöllä otettavin vesinäyttein. Sulkasääski lymyilee päivät pohjan tuntumassa ja nousee öisin syömään eläinplanktonia. Pertti Leino nostaa näytettä.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
044 9735137
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
