Vähä-Tiilijärven tilaa seurattiin tehostetusti tämänkin kesän aikana. Jäljellä on vielä yksi, syyskierron aikainen näytteenottokerta, minkä jälkeen planktonnäytteitä päästään määrittämään mikroskoopilla. Vesikemiatuloksia kesän ajalta on jo valmiina. Myös lämpötila-aineistoja on purettu loggereista. Kaiken kaikkiaan kesä oli selvästi edellisvuotta sateisempi, mikä myös näkyi loppukesällä järven pinnankorkeudessa. Pinnankorkeutta ryhdytään seuraamaan asteikolta yhteistyössä Hollolan avantouimareiden kanssa.
Kevät oli hieman edellisvuotta viileämpi, mutta kesäkuu oli hyvin lämmin ja pintavesi lämpeni kuun loppupuolella jopa yli 25 asteiseksi. Järvi kerrostui lämpötilan suhteen jyrkästi harppauskerroksen muodostuessa edellisvuoden tapaan 3-4 metrin syvyyteen. Alusvesi jäi tänä vuonna hieman edelliskesää viileämmäksi. Kerrostuminen alkoi muotoutua hiljalleen jo huhtikuun loppupuolella, ja toukokuun lopussa happitilanne pohjanläheisessä vedessä oli heikentynyt. Kesäkuun alussa vähähappinen vesi ulottui jo 4 metrin syvyyteen. Sen sijaan 3 metrin syvyydessä havaittiin happipitoisuudessa maksimi, mikä johtunee erityisen voimakkaasta yhteyttämisestä tässä vesikerroksessa.
Heinäkuun alkupuoli oli hyvin viileä, mikä laski pintaveden lämpötilat alle 20 asteeseen. Heinäkuun loppupuolella lämpimät ja kylmät jaksot vuorottelivat. Myös elokuun sää oli vaihteleva. Pintavesi säilyi noin 20 asteisena, kunnes elokuun lopussa alkoi viiletä. Viilenemistä ja sen myötä sekoittumista tapahtui sen verran, että syyskuun alussa happitilanne alkoi kohentua neljän metrin syvyydessä. Tätä syvemmällä happitilanne pysynee kuitenkin edelleen heikkona syystäyskierron alkamiseen saakka.
Kokonaisfosforin pitoisuudet pintavedessä olivat viime vuoden tapaan lievästi rehevällä ja heinäkuun alussa jopa rehevällä tasolla. Pohjanläheisessä vedessä fosforipitoisuudet olivat jonkin verran koholla viime vuoden tapaan. Heikosta happitilanteesta pohjan lähellä kertovat myös kohonneet rauta- ja mangaaniarvot, jotka olivat kuitenkin hieman viime vuotta alhaisempia, samoin kuin ammoniumtypen pitoisuudet. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pintavedessä viime vuoden tasolla.
Humuspitoisuutta heijastelevat kemiallinen hapenkulutus sekä veden väri olivat viime vuotta korkeammalla tasolla. Toisin sanoen vesi oli tänä vuonna ruskeampaa, mutta ei poikkeuksellista pidempään aikasarjaan suhteutettuna. Tummasta väristä huolimatta vesi oli pääosan kesää edellisvuotta kirkkaampaa sekä näkösyvyyden että sameusarvojen perusteella.
Levämääristä kertova klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevän ja rehevän rajalla. Keväällä ja alkukesällä arvot olivat jopa hieman viime vuotta korkeammat, mutta viime vuoden kaltaista nousua loppukesää kohden ei tapahtunut. Heinäkuun lopussa järvellä havaittiin kuitenkin sinilevää. Kukinta jäi onneksi varsin lyhytaikaiseksi. Levien kokonaismäärä suhteessa ravinnepitoisuuteen oli edelleen varsin korkea, mutta jäi edellisvuotta alhaisemmaksi. On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, onko laskun taustalla keväällä aloitettu hoitokalastus. Eläinplanktontulokset tuovat valmistuessaan lisävaloa ravintoverkon toiminnassa mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin.
Kalojen ravinnonkäyttöä selvitettiin kesällä pyytämällä kaloja kolmena eri ajankohtana. Myös järven pohjalta, sedimentistä, tapahtuvan sisäisen kuormituksen roolia on selvitetty ottamalla näytteet viime syksystä alkaen neljänä eri ajankohtana, osana Helsingin yliopistoon tehtävää väitöskirjatyötä. Näiden tutkimusten tulokset, sanoin kuin kasvi- ja eläinplanktonnäytteiden tulokset, valmistuvat loppuvuoden aikana.
Kesän aikana valmistui Suomen ympäristökeskukselta tilattu kuormitusmallin tarkennus. Mallinnuksessa otettiin huomioon uusi valuma-aluerajaus, joka on aikaisempaa selvästi pienempi. Tämä laskee arviota kokonaiskuormituksesta ja muuttaa eri kuormituslähteiden suhteellista merkitystä. Malliin lisättiin myös jäähdytysveden sisältämät ravinteet. Järvessä havaittujen pitoisuuksien perusteella valuma-aluetarkennus paransi aikaisempaa kuormitusarviota fosforin, mutta ei typen osalta.
Kaikki Vähä-Tiilijärven tulokset kootaan syksyn aikana järvelle tehtävään hoitosuunnitelmaan, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
044 9735137
