Kirjoittaja Kati Komulainen on Salpausselkä
Geoparkin toiminnanjohtaja ja asunut lähes
koko ikänsä järvien rantamaisemissa.
UNESCO Global Geopark -kohteet ovat yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, joilla sijaitsee kansainvälisesti arvokkaita geologisia muodostumia. Suomen Salpausselät täyttävät tieteellisesti arvioiden kriteerin kansainvälisestä arvokkuudesta, ja meillä Päijät-Hämeessä selänteet ovat edustavimmillaan. Ne muodostavat täällä ainutlaatuisen jäätikköjokimuodostumien kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjujen kanssa.
Päästäkseen edes ehdolle UNESCO Global Geopark -kohteeksi alueella on kuitenkin oltava muutakin kuin arvokasta geologiaa, näyttäviä maastonmuotoja ja kauniita maisemia. Jo hakuvaiheessa on toimittava samaan tapaan kuin UNESCOn geopark-ohjelmassa mukana olevat kohteet, joilla tulee olla mm. kestävän elämäntavan kasvatukseen ja kestävän matkailun kehittämiseen liittyvää toimintaa, hallinnoiva organisaatio sekä oma teema ja tarina.
Kuudesta Päijät-Hämeen kunnasta (Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki) koostuvan Salpausselkä Geoparkin läpileikkaavana teemana on vesi: maisemamme tunnusomaiset elementit ovat veden muotoilemia, vesi on keskeinen osa maisemaamme, ja alueemme on juomaveden lähde noin neljäsosalle suomalaisista.
Salpausselät ja harjut ovat muodostuneet pääasiassa mannerjäätikön sulamisvesivirtojen kuljettamasta, lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta. Kapeat ja jyrkkärinteiset harjumme, kuten Heinolanharju, Pulkkilanharju ja Kelventeen harjusaari, ovat muistoina jäätikön tunneleissa ja railoissa virranneista sulamisvesistä. Salpausselät taas koostuvat suurelta osin näiden jäätikköjokien suulle, jäätikön reunan eteen vierekkäin kerrostuneista, laajoista ja paksuista suistoista eli deltoista.
Salpausselkien maastoissa ulkoillessa tai niitä seurailevia teitä pitkin ajellessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että maan alle kätkeytyy arvokas aarre: kymmenien metrien paksuiset sora- ja hiekkakerrokset suodattavat ja varastoivat alueellamme valtavan määrän hyvälaatuista pohjavettä. Alueemme kaikki vesijohtovesi saadaankin pohjavedestä.
Salpausselkä Geopark -alueella on yli 800 vähintään yhden hehtaarin kokoista järveä sekä lukuisa joukko pienempiä lampia. Ne ovat tärkeä, meille usein liiankin itsestään selvä osa jokapäiväistä elinympäristöämme. Pääkaupunkiseudun yli miljoonan asukkaan vesijohtovesi on lähtöisin eteläiseltä Päijänteeltä, mistä se kulkee kohti Helsinkiä pitkin 120 kilometrin pituista tunnelia.
Puhdas vesi on mittaamattoman arvokas luonnonvara, jonka suojeleminen on elintärkeää niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Salpausselkien väliin patoutuneen Vesijärven tarina on mielenkiintoinen osa Salpausselkä Geoparkin tarinaa, ja yksi alueemme vahvuuksista UNESCO-tunnustusta tavoitellessa. Pitkäjänteistä, esimerkillistä työtä järven kunnostamiseksi ja hoitamiseksi saamme ylpeinä esitellä maailmanlaajuiselle geopark-verkostolle.
Lisätietoa Salpausselkä Geoparkista löytyy osana Visit Lahti -sivustoa: www.salpausselkageopark.fi. Salpausselkä Geoparkia voi myös seurata Facebookissa https://www.facebook.com/salpausselkageopark/ ja Instagramissa @salpausselkageopark.
