Kirjoittaja Pia Haapea, energia- ja ympäristötekniikan
yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa, on tutkinut
erilaisia vesienpuhdistustekniikoita jo vuodesta 1997.
Lahden ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijoiden opetussuunnitelmaan on kuulunut vuosien varrella eri määrä vesikursseja. Välillä olemme keskittyneet enemmän hulevesien hallintaan, ekologiaan, monitorointiin ja välillä vesihuoltotekniikkaan. Vesi on kuitenkin niin tärkeä elementti meille kaikille, että se on, tavalla tai toisella integroitu lähes kaikkiin opetettaviin aineisiin. Ja koska olemme Lahdessa, niin Vesijärvi toimii mainiona referenssikohteena siitä, miten ihminen pystyy korjaamaan jälkensä, kun tahtotila on yhteinen ja vahva.
Ns. perinteisen opettamisen ohelle olemme entistä enemmän suunnanneet opetusta tekemiseen ja tätä kautta saamaan opiskelijoille parempaa ymmärrystä alueen elinkeinoelämästä ja veden merkityksestä. Vesijärvisäätiön kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Mm. keväästä 2016 lähtien ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat ideoineet ja toteuttaneet projektin Vesijärvi-viikolle. Opiskelijat ovat ideoineet mm. Interaktiivisia lounaita/päivällisiä (ns. Murhamysteeri) ja vetäneet alle kouluikäisille vesiaiheisia teemapäiviä. Murhamysteeriin saamme osallistua marraskuussa pidettävässä kiertotalouskouluttajien seminaarissa järjestettävällä illallisella.
Opiskelijoillamme on ollut mahdollisuus myös suorittaa osa ammattiharjoittelustaan Vesijärvisäätiössä ja tehdä opinnäytetöitä erilaisista aiheista. Viimeisimpänä esimerkkinä Toivo Viljakaisen opinnäytetyö, jossa selvitettiin jäähdytysvesien johtamisen vaikutusta Hollolan Vähä-Tiilijärven happi- ja lämpötilakerrostuneisuuteen. Vesijärvisäätiö on rahoittanut myös laboratorioanalyysien kustannuksia, kun opiskelijat Antti Nygård ja Mika Purhonen tutkivat Hollolan Työtjärven pohjasedimentin hyötykäyttömahdollisuuksia.
Olemme tiedostaneet sen tosiasian, että kaikkea emme pysty koulunpenkillä opettamaan. Energia- ja ympäristötekniikka on jo itsessään niin laaja aihealue. Olemme tehneet tietoisen valinnan siitä, että kaikki meidän opiskelijamme saavat perustiedot maahan, veteen ja ilmaan liittyvistä osa-alueista ja teknologioista. Tämän lisäksi opiskelijoilla on halutessaan mahdollisuus syventää osaamistaan oman mielenkiintonsa mukaan joko yhdyskuntasuunnittelusta, kestävistä energiaratkaisuista ja kiertotaloudesta (ml. vesi). Paras keino tähän ovat olleet erilaiset vesiaiheiset projektit, harjoittelu ja opinnäytetyöt. Vesiaiheisia opinnäytetöitä meillä tehdään vuosittain yli 10.
Vesiosaamisen syventämiseksi meillä on myös tarjolla kaksi englanninkielistä verkkokurssia ”CIrcular economy for Water” ja Circular economy for Wastewater”. Puhtaan veden merkityksen ymmärtäminen on erityisesti syventynyt niille kymmenelle ympäristötekniikan opiskelijalle, jotka ovat olleet Ghanassa harjoittelussa sanitaatioprojekteissa. Yksi iso haaste vesialalla on myös käynnissä eläköitymisen ja digitalisaation myötä. Tähän ns. elinikäisen oppimisen haasteeseen olemme pyrkineet vastaamaan mm. kansainvälisen IWAMA-projektin kautta, jossa on kehitetty oppimispaketteja Itämeren alueen vesilaitosten työntekijöille.
Yhteistyö yhteisen Vesijärvemme ympärillä on näin opettajan näkökulmasta ollut erittäin mielenkiintoista ja inspiroivaa. Opiskelijoita ei ole juuri tarvinnut houkutella osallistumaan tämän tärkeän aiheen tutkimiseen ja siitä lisää oppimiseen.