Kesäisten järvimaisemien lisäksi suosittuja kuva-aiheita olivat muun muassa Vesijärvellä viihtyvä joutsenperhe, koirat ja muut eläimet, veneily, melominen, kalastus ja yleinen fiilistely – mikäs sen mukavempaa, kuin piknik Pikku-Veskulla tai jäätelön nautiskelu satamassa kauniina kesäpäivänä. Kiitos kaikille osallistuneille, kuvasatoa on ollut ilo katsella kilpailun edetessä!
Kilpailussa onnetar suosi Iiris Salomaata, joka saa omakseen DNA:n lahjoittaman Samsung Galaxy -tabletin. Lisäksi Myllysaaren mittauslautta on varustettu kyltillä, joka osoittaa sen hänen nimikkolautakseen. Iiriksen tunnelmallinen otos ohessa.
Kilpailuun kuvia lähettäneiden kesken arvottiin myös Vesijärvi-tuotepaketteja ja Vesijärvi-kirjoja, jotka on jo toimitettu perille. Julkaisemme vuoden mittaan kisaan saapuneita otoksia eri yhteyksissä!
Kuviin voit tutustua Instagramissa hakemalla niitä tunnuksilla #ilovevesijarvi ja #ilovevesijärvi
Iiris Salomaa kirjoitti meille omasta Vesijärvi suhteestaan ja alla olevan perusteella voi vain todeta, että voitto meni oikeaan osoitteeseen!
”Näen niin paljon kaunista ympärillä, ja aina tekee mieli napsia kuvia. Tämäkin kyllä otettu vain Iphone 6:lla, joka sattui olemaan taskussa.
Vesijärvi on minulle erityisen rakas, koska olen kasvanut sen rannalla Jalkarannassa. Vanhemmat kävivät aamuisin kesät talvet uimassa, me lapset panostimme kesään. Aamusta iltaan uitiin ja saunottiin, surffattiin, purjehdittiin sisarusten, serkkujen ja kavereiden kanssa. Ruoka syötiin kesäisin rannassa olleessa isossa ruokapöydässä, jonne olivat tervetulleita kaikki. Iltaisin istuttiin rantanuotiolla makkaraa paistellen, tulta ja kaunista Vesijärveä ihaillen – ja vielä piti pulahtaa iltauinnille.
Muistan myös kesät, kun järvessä ei oikeastaan olisi saanut uida sen saastuneisuuden vuoksi. Emme malttaneet pysyä poissa järvestä, mutta aina uimisen jälkeen piti käydä suihkussa puhdistamassa iho. Jalkarannantien “puhdistamosta” laskettiin jätteet veteen!!! Eräänä kauniina kesäisenä hellepäivänä muistan, kuinka kalat nousivat järven pintaan haukkomaan happea -ja osa niistä ajautui sitten kuolleena rannalle…
Mahtavaa, että Vesijärven puhdistamisen eteen tehdään työtä ja hienoa, että satama-alueesta on kehittynyt viihtyisä kaupunkilaisten kohtauspaikka!! Lapsuudessani siellä oli tehtaita, jonne uitettiin tukkeja trooleilla… Kuulostaa historialliselta tarinoinnilta, vaikkei siitä niin pitkää aikaa ole kulunut.
Siis kiitos tärkeästä työstänne ja kiitos palkinnosta!”
Iiris Salomaa
