Tänä kesänä on mm. johdettu vettä suodatuskenttään ylhäältä alaspäin ja kasvatettu kentän kokoa . Myös uusia suodatinlaitteistoja on testattu.
Alusvettä suodatettaessa hyödynnetään rehevän sedimentin fosforikuormitusta eli fosforin vuotamista hapettomasta sedimentistä vesipatsaaseen. Kun kerrostuneisuuskaudella pohjanläheiseen veteen kertyy fosforia, voidaan sitä poistaa johtamalla alusvettä pois. Näin rehevöittäviä ravinteita poistuu pysyvästi vesiekosysteemistä. Perinteisessä menetelmässä vesi johdetaan järven alajuoksulle. Tällöin haitat siirtyvät seuraavaan vesistöön ja poistettava virtaama on säädettävä luonnonvirtaamaan. Paras teho puhdistukselle saadaan loppukesällä, kun alusveden pitoisuudet ovat korkeimmillaan, mutta silloin virtaamat ovat pieniä. Kymijärvellä puhdistettu vesi palautetaan samaan järveen, joten edellä mainittuja ongelmia ei ole. Samalla kun hapettomaan alusveteen vapautuu fosforia, sinne vapautuu myös rautaa. Hapellisissa oloissa, tässä tapauksessa hiekkasuodattimessa, rauta sitoo fosforin uudestaan haitattomaan muotoon. Rautaa on fosforiin nähden ylen määrin, ja liika rauta aiheuttaa ongelmia tukkiessaan suodattimen pintaa.
Viime vuonna suodatinkenttä laajennettiin aikaisemmasta pilottikokoluokasta kymmenkertaiseksi eli entisestä 20 neliömetrin kentästä 200 neliön kenttään. Suodatushiekan raekooksi valittiin toimivaksi todettu 1–4 mm. Lisäksi käsiteltävän alusveden virtaussuunta suodattimessa vaihdettiin päinvastaiseksi kuin pilottiversiossa eli ylhäältä alaspäin ja alusveden liukoisen raudan hapettumista tehostettiin erillisellä kaivolla ja pitkällä jakoputkella, josta vesi virtaa tasaisesti yhteen suodatinkentän laidoista.
Menneenä kesänä kokeiltiin suodatinkenttää tukkivan ylimääräisen raudan poistamista Hyxo Oy:n toimittamalla kahdella erilaisella suodatinlaitteistolla. Kokeilun tulokset ovat vielä tarkemmin analysoimatta. Selvää on kuitenkin jo se, että hiekkasuodatuksella saadaan tehokkaasti ja pysyvästi poistettua fosforia järvestä. Nykyinen suodatinkentän pinta-ala ei vielä mahdollista, ainakaan ilman tehostettua raudanpoistoa, riittävän nopeaa fosforimäärän pudotusta järvivedessä. Ensi kesänä on tarkoitus kehittää menetelmää tehokkaammaksi ja huoltovapaammaksi. Pitkällä aikavälillä toivotaan saatavan monistettava menetelmä sisäkuormitteisten järvien hoidon menetelmävalikoimaan.
Kehitystyötä vuodesta 2018
Rehevällä Lahden Kymijärvellä on kokeiltu uudenlaista alusveden poisjohtamisen ja vedenpuhdistuksen yhdistelmää vuodesta 2018 alkaen. Rekolanpohjan syvänteen alusvettä pumpataan hiekkasuodatukseen, jossa vedestä poistuu ravinteita ja hiekkaan sidottu fosfori on mahdollista hyödyntää. Ensimmäiset kaksi vuotta hankkeesta vastasi Helsingin yliopisto ja rahoitus tuli Ympäristöministeriön kärkihankerahoista, Lahden kaupungilta ja Vesijärvisäätiöltä. Viimeiset kaksi vuotta Lahden ympäristöpalvelut on vastannut hankkeesta Ely-keskuksen osarahoituksella.
Lisätietoja
Ismo Malin
vesiensuojelupäällikkö
ismo.malin@lahti.fi
Lahden ympäristöpalvelut
