Vesijärven Enonselän tilaa on onnistuttu parantamaan pitkäjänteisellä, jo 1970-luvun puolivälistä asti jatkuneilla vesiensuojelu- ja vesistökunnostustoimenpiteillä. Jätevesien järveen johtamisen lopettaminen 1976 ja sitä seuranneet moninaiset kunnostustoimenpiteet, joista laajin ja tunnetuin on ollut hoitokalastus, ovat muuttaneet Vesijärven totaalisesti. Aikanaan Suomen rehevöityneimmäksi ja saastuneimmaksi kutsutusta järvestä on kehittynyt 45 vuoden aikana erinomainen virkistyskäyttöjärvi.
Vesijärven kunnostus ei kuitenkaan ole vielä maalissa. Siitä pitää osaltaan huolta ilmastonmuutos, joka lisää jatkossa ravinnekulkeutumia järveen. Muuttuviin olosuhteisiin on syytä varautua jo hyvissä ajoin tekemällä mahdollisuuksien mukaan ilmastonmuutoikseen sopeutumista helpottavia kunnostustoimenpiteitä. Myös yleiseuroppalainen vesilainsäädäntö asettaa omat vaateensa. Järville, kuten myös joille ja rannikkovesien osille, on annettu lainsäädännön kautta tilatavoitteet, jotka on Vesijärven pohjoisosissa jo saavutettu, mutta Enonselällä niihin pääsemisessä on vielä tekemistä. Kun Kajaanselällä voidaan keskittyä tilan ylläpitoon ja seurantaan, on Enoselällä haettava yhä uusia ja entistäkin tehokkaampia toimia, joilla veden ravinnepitoisuutta saadaan pienennettyä ja sitä kautta vaikutettua koko järven eteläpään ravintoverkkoon.
Pikajuoksussa viimeisten sadasosien pois puristaminen on varsin vaikeaa, kun kehityksessä on päästy vaikkapa kymmenen sekunnin tuntumaan. Aivan vastaavasti vesienhoidossa viimeisten mikrogrammojen pois saaminen on varsin työlästä, kun tilan kehityksessä on jo päästy huimin askelein eteenpäin. Tässä onnistuminen edellyttää todennäköisesti entistäkin vahvempien lisätoimenpiteiden mukaan ottamista. Tuntuvia toimenpiteitä on kohdistettava sekä järveen yhä kulkeutuvan ravinnemäärä pienentämiseen että järven pohjalle sadan vuoden aikana kertyneen valtavan ravinnevaraston poistamiseen levien kasvua kiihdyttämästä. Periaatteessa pohjalla olevat ravinteet voidaan joko poistaa järvestä tai sitoa ne pohjaan niin, etteivät ne enää vapaudu veteen levien ravinnoksi.
Selvitys hoitokeinoista menossa
Kuluvan syksyn aikana selvitetään Vesijärvisäätiön toimeksiannosta järven pohjasta vapautuvan sisäisen ravinnekuormituksen vähentämismahdollisuuksia kemiallisten menetelmien avulla. Kemiallisten toimenpiteiden toteutettavuuden ja soveltuvuuden suunnittelua sekä hyötyjen ja riskien arviointia tekee Afry oy (entinen Pöyry), jolla on teemasta runsaasti kokemusta.
Vuoden lopulla valmistuvassa selvityksessä tarkennetaan käsitystä siitä, mistä Enonselän osista ravinteita erityisesti vapautuu levien käyttöön sekä arvioidaan teoriassa ja käytännössä fosforin sidontaan käytettävissä olevia kemikaalivaihtoehtoja, niiden hyötyjä, hyödyntämistapoja, niihin mahdollisesti sisältyviä riskejä sekä toimenpiteen kustannuksia.
Selvityksen kautta saatavaa tietoa hyödynnetään Enonselän jatkotoimenpiteiden suunnittelussa, kun eri toimenpidevaihtoehtojen hyödyt ja haitat laitetaan puntariin. Tuolloin kemiallisia menetelmiä verrataan esimerkiksi mahdollisuuteen hyödyntää parhaillaan Kymijärvellä kokeiltavana olevaa menetelmää, jolla ravinteita imetään järvestä pois sen sijaan, että ne yritettäisiin sitoa pysyvästi pohjaan.
Lisätiedot:
Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
heikki.makinen(a)vesijarvi.fi
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
