Nastolan Sylvöjärvi on tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää järveen tulevan ravinnekuormituksen vähentämistä. Kuormituksen vähentämiseksi Sammalsillansuolle on tehty vesiensuojelukosteikko, joka toimii luonnonmukaisena vedenpuhdistamona kolmelle Sylvöjärveen laskevalle ojalle.
Lahden seudun ympäristöpalvelut ja Nastolan kunta lähtivät vuonna 2013 Nastola-seuran aloitteesta suunnittelemaan vesiensuojelukosteikon rakentamista Sammalsillansuolle. Kosteikkoalueen yläpuolisesta valuma-alueesta yli 40 % on peltoa, jotka osaltaan kuormittavat Sylvöjärveä, joten Sammalsillansuo oli sopiva paikka vesiensuojelukosteikolle. Toisena tavoitteena hankkeessa oli taantuvan kosteikkolajiston säilymisen turvaaminen.
Kosteikkohanketta varten vuonna 2015 teetetyn luontoselvityksen perusteella alueen kosteikkolinnusto oli taantunut merkittävästi umpeenkasvun myötä. Myös kosteikkoympäristölle tyypillisten sudenkorentojen määrä alueella oli vähäinen. Luontoselvityksen erityisenä tavoitteena oli luontodirektiivin perusteella rauhoitettujen viitasammakoiden esiintymisen kartoittaminen. Viitasammakoita löytyi alueelta umpeenkasvulta välttyneistä lammikoista, jotka jätettiin lopullisessa kosteikkosuunnitelmassa toimenpiteiden ulkopuolelle. Luontoselvityksen perusteella alueen luontoarvot näyttivät taantuneen selvästi umpeenkasvun vuoksi. Alueen luontoarvojen kannalta tärkeän avovesi- ja rantavyöhykkeen määrää oli mahdollista lisätä tuntuvasti kosteikkohankkeessa.
Alkuperäistä kosteikkosuunnitelmaa päivitettiin vuonna 2015 tehdyn luontoselvityksen pohjalta Lahden ympäristöpalveluiden toimesta. Hämeen ELY-keskus arvioi normaalin käytännön mukaisesti hankkeen lupatarpeen, ja totesi lausunnossaan että kyse ei ole vesilain mukaista lupaa tarvitsevasta hankkeesta.
Rakentaminen vaiheittain kahden vuoden aikana
Kosteikon kaivutyöt päästiin aloittamaan syksyllä 2015 ja hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui muutamassa viikossa. Ensimmäisessä vaiheessa kosteikon matalan veden alueet jätettiin vielä toistaiseksi erilleen alueen ojista. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin myös kaksi laskeutusaltaan tavoin toimivaa syvää vesialuetta, jotka yhdistettiin ojiin heti. Toinen vaihe tehtiin lokakuussa 2017, kun ensimmäisessä vaiheessa kaivetut vesialueet ja etenkin läjitysalueena toimineet ranta-alueet alueet olivat saaneet kasvipeitteisyyttä. Syksyllä 2017 jouduttiin hieman odottelemaan sopivaa vesitilannetta, koska suunniteltu ajankohta sattui olemaan oli erittäin sateinen. Rakentamisaikana oli kuitenkin erinomaiset säät ja kosteikko saatiin lopulliseen muotoonsa viikossa.
Kosteikon kaivutyöt toteutti Rantala Timber Oy. Upottavan maaperän sekä ojaston vuoksi kaivutyöt tehtiin kelluvalla pitkäpuomisella telaponttonikaivurilla. Kaivualueen rajoja ja kaivusyvyyttä seurattiin kaivinkoneen paikkatietojärjestelmän avulla, mikä mahdollisti tarkan toiminnan vaikeakulkuisessa maastossa. Paikkatietojen tarkkuus oli tärkeää alueen olemassa olevien luontoarvojen säilyttämiseksi. Valmiin kosteikon pinta-ala on noin 2,3 hehtaaria ja kaikissa kaisessa kolmessa kosteikkoon tulevien ojien yhtymäkohdissa on laskeutusaltaan tavoin toimiva syvänne. Suurin osa kosteikosta on kuitenkin alle puoli metriä syvää matalan veden vyöhykettä. Kosteikon vesisyvyys määräytyy aina Sylvöjärven pinnankorkeuden mukaan.
Hyvää yhteistyötä, mutta myös vastustusta
Sammalsillansuon vesiensuojelukosteikon rakentamisen on mahdollistanut lähialueen maanomistajien sitoutuminen hankkeeseen sekä mittava talkootyö, jota hankkeen eteen on tehty. Hanke on saanut rahoitusta Nastolan kunnalta, Lahden kaupungilta sekä Hämeen ELY-keskukselta vesienhoitoavustusten muodossa. Lahden ympäristöpalveluilla oli vetovastuu hankkeessa ja hanke osoittautui ajoittain melko työlääksi. Vaikka lähialueen maanomistajien kanssa yhteistyö on koko ajan sujunut erinomaisesti, on hanke kohdannut myös vastustusta. Hankkeesta on tehty mm. hallintopakkohakemus ja rikosilmoitus. Lokakuussa 2017 tehdyn rikosilmoituksen osalta tutkinta lopetettiin nopeasti, koska todettiin että tapauksessa ei ollut syytä epäillä rikosta. Eri toimenpidevaatimusten osalta keskeinen kysymys on ollut se, tarvitseeko tällainen hanke vesilain mukaista lupaa vai ei. Erilaista näkemystä on ollut mm. valuma-alueen määrittämisperusteista ja vesistön määritelmästä, jotka toteuttajan näkökulmasta ovat kuitenkin yksiselitteisiä asioita. Vaatimusten esittäjän mielipide on ollut erilainen kuin viranomaisten ratkaisut, mutta asia on nyt joka tapauksessa käsitelty moneen kertaan.
Kosteikon myötä Sammalsillansuon avara maisema on jälleen palautunut, ja kasvaneiden virkistysarvojen myötä kunnostettu luontopolku on erinomainen paikka ihastella kosteikkoluontoa. Kosteikon kasvillisuuden ja vedenpuhdistustehon kehittyminen huippuunsa ottaa muutamia vuosia, joten siltä osin kosteikon kehittyminen on vasta alussa. Sammalsillansuon alueesta on tarkoitus tehdä noin 40 hehtaarin luonnonsuojelualue luontolahjana 100-vuotiaalle Suomelle. Lahden ympäristöpalvelut seuraa kosteikon toimintaa ja sen vaikutusta Sylvöjärven ravinnekuormitukseen.
Lisätiedot:
vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi
Lahden ympäristöpalvelut
matti.kotakorpi(a)lahti.fi
puh. 050-5391696
