Alkutalvesta näytti jopa siltä, ettei talviniittoja saataisi tänä vuonna tehtyä ollenkaan. Jäällä oli paljon lunta ja lumen alla vettä. Lisäksi teräsjää jäi tavallista heikommaksi eristävän lumipatjan alla. Suojasäiden tultua lumet kuitenkin painuivat, ja pakkasten myötä jäällä on ollut paikoin jopa hyvät olosuhteet. Syvemmällä ruovikoissa on kuitenkin paikoin vielä runsaasti lunta. Niittoyrittäjä Risto Kauhalan, Hot Mill Oy, mukaan niitot ovat sujuneet alun ongelmien jälkeen hyvin.
Talviniitolla on ollut paikoin nähtävissä positiivisia vaikutuksia, kun ruovikko on harventunut ja maatuminen hidastunut. Talviniiton yksi tavoite on ehkäistä ruovikkoalueiden muuttumista maa-alueiksi. Talviniiton vaikutuksia on seurattu tutkimuslinjoilla, joilla sijaitsevilta näyteruuduilta on mitattu ruovikon tiheyttä, pituutta ja paksuutta. Mittausten perusteella ruovikon vaste talviniittoon on vaihdellut eri kohteissa, mikä mahdollisesti liittyy pohjan ravinteisuuteen. Osassa kohteita ruovikko on taantunut selvemmin, osassa kohteita tulokset ovat havaittavissa lähinnä vain paksuudessa, eli ruovikko on hieman aiempaa hennompaa. Sielläkin talviniitto kuitenkin vähentää paikalleen lahovan ruokomassan määrää.
Niitetyn ruo’on hyötykäyttöä pohdittiin viime viikolla kansainvälisen ryhmän voimin, kun Vesijärvisäätiö järjesti järviruokoaiheisen avoimen retken ja miniseminaarin. Päivän aikana käytiin tutustumassa Iitin Urajärvellä Järviruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishankkeeseen sekä tunnusteltiin uusia yhteistyömahdollisuuksia Vesijärven niittojätteen hyödyntämiseksi. Lisäksi vierailtiin Hollolassa Rakennusbetoni ja Elementti Oy:llä, joka käyttää Vesijärven talviruokoa viherkatoissaan.
Talviniitot ja retki toteutettiin osana kansainvälistä Leader-rahoitteista Järven kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen – HolaLake -hanketta, jonka Vesijärveen kohdistuvaa osiota rahoittavat Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry maaseuturahaston varoista.
Lisätietoja:
vesistöasiantuntija
Mirva Ketola
mirva.ketola(a)vesijarvi.fi
044 973 5137
