Luotauslinjojen yhteispituus on noin 60 km. Luotausten perusteella tullaan laatimaan pohjan laatua kuvaava kartta. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi sedimentaation arvioimiseen. Järven kuormitushistoria tallentuu pohjaan laskeutuvaan ainekseen eli sedimenttiin. Selvitys tarkentaa käsitystä, miltä pohja-alueilta tuulet sekoittavat sedimenttiä veteen. Tällä on merkitystä fosforin kiertoon ja esimerkiksi sinileväkukintojen syntyyn.
Luotauslinjat on suunniteltu kulkemaan niiden syvänteiden kautta, joista on aiemmin otettu sedimenttinäytteitä. Luotausaineiston perusteella voidaan todentaa, onko sedimenttinäytteet otettu paikoilta, joissa sedimentin kertyminen on suurinta. Luotauksilla voi selvitä myös vedenalaisten harjujen sijainti ja rakenne. Lisätietoa voidaan saada esimerkiksi pohjavesien purkautumispaikoista. Samalla on mahdollista saada tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä ja kalojen kutualueiksi soveltuvista pohjista.
Käytännön työstä ja tulosten tulkinnasta vastaa Geologian tutkimuskeskus (GTK). Työn kustannukset on sovittu jaettavan kolmeen osaan Lahden kaupungin, Vesijärvisäätiön ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken.
GTK:lla on käytössään 6,5 metriä pitkä tutkimusvene Gridi, joka on varustettu nykyaikaisilla kaikuluotaus- ja tiedonkeruuvälineillä. Käytössä on eri taajuuksilla toimivia laitteita, kuten 28 kHz kaikuluotain, 3 – 9 kHz chirpluotain, matalataajuinen reflektioluotain ja 400 – 900 kHz viistokaikuluotain.
Lisätiedot:
Ismo Malin
ismo.malin(at)lahti.fi
050-5259579
vesiensuojelupäällikkö
Lahden ympäristöpalvelut
