Vedenkorkeuden aleneminen haittaa virkistyskäyttöä
Sala- ja Ruuhijärven pinnankorkeus on käytännössä sama eikä järviä säännöstellä. Keväällä lumien sulaessa pinnankorkeus nousee ja vesi on usein korkealla mökkeilykauden alkupuolella, mutta varsinkin vähäsateisina kesinä (kuten tänä vuonna) vedenpinta laskee paljon loppukesään tultaessa. Vedenkorkeuden vaihtelu haittaa virkistyskäyttöä. Esimerkiksi uiminen voi olla hankalaa matalassa vedessä ja veneen vesillelasku vaikeutuu. Vedenkorkeuden vaihtelu tekee omat haasteensa mm. laiturien ja venetalasten rakenteelle ja haitat korostuvat alavilla rannoilla. Matalan veden aika osuu usein parhaaseen lomakauteen, kun olosuhteet olisivat muuten parhaimmillaan esimerkiksi veneilyyn tai uimiseen. Kaikilla kiinteistöillä ongelmat eivät välttämättä ole suuria, mutta järvien rannoilla on satoja kesämökkejä mikä tekee koko ongelmasta merkittävän. Vedenkorkeus voi vaikuttaa kiinteistöjen arvoon, joten kiinteistöjen suuresta määrästä johtuen vedenkorkeuden vaihtelulla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Keskivedenkorkeus muuttuu jos vedenkorkeuden vaihtelua pienennetään
Ranta-asukkailta ja mökkiläisiltä saadun palautteen perusteella vedenkorkeuden vaihtelun vähentämiselle ja alimpien vedenkorkeuksien nostamiselle on suuri kannatus.
Lahden ympäristöpalvelut ja ELY-keskus teettivät vuonna 2017 konsulttiselvityksen alimpien vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksista. Selvitys rajattiin vain niihin toimenpiteisiin, joita olisi mahdollista tehdä ilman keskivedenkorkeuden muuttamista. Selvityksen tuloksia esiteltiin Pajulahden yleisötilaisuudessa tammikuussa 2018. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan löytynyt riittävän hyvää vaihtoehtoa vedenpinnan aleneminen estämiseen siten, että keskivedenkorkeus ei muuttuisi. Tavoitellun vedenkorkeusvaikutuksen saavuttaminen järvissä edellyttäisi mittavaa tulvatasannekaivuuta Immilänjoessa, ja sellaiseen kalliiseen ja ympäristövaikutuksiltaan suureen hankkeeseen ei kenelläkään ole halukkuutta. Ilman tulvatasannekaivuuta kaivatut muutokset alimmissa vedenkorkeuksissa jäisivät pieniksi.
Selvityksen perusteella vedenkorkeuden vaihteluvälin pienentäminen vaikuttaa keskivedenkorkeuteen. Matalien vedenkorkeuksien aiheuttamista ongelmista eroon pääseminen edellyttää pohjakynnystä, joka nostaa hieman myös järvien keskivedenkorkeutta.
Keskivedenkorkeuden nostaminen
Ensimmäisen selvityksen tulosten pohjalta pidettiin kokous järvien osakaskuntien puheenjohtajien kesken, jossa päätettiin tilata uusi selvitys keskivedenkorkeuden muuttamisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Selvitys valmistui kesäkuun lopussa. Selvityksen perusteella maltillisella keskiveden nostolla saadaan alimpia vedenkorkeuksia nostettua merkittävästi. Samalla pinnankorkeuden vaihteluväli pienenee, mutta ylimmät vedenkorkeudet eivät nouse haitallisesti. Immilänjoen pohjakynnys oli näissäkin vaihtoehdoissa rakenteeltaan täysin vastaava kuin aliveden nostovaihtoehdoissa suunniteltu, mutta kynnyksen harja olisi hieman korkeammalla. Keskivedenkorkeuden nostohankkeessa vesilain mukaisen luvan hakemiseen tarvitaan suunnitelma, jossa on määritetty hankkeen vaikutukset kiinteistöille ja ympäristöön. Luvan hakeminen on kohtalaisen työläs prosessi ja on hyvä tiedostaa että koko prosessi vie valitettavasti parhaassakin tapauksessa muutaman vuoden.
Järkevä keskivedenkorkeuden muutos olisi selvityksen perusteella 20-35 cm. Keskivedenkorkeuden nostaminen 20 cm nostaisi vuotuista alivedenkorkeutta keskimäärin 32 cm ja ylivedenkorkeutta keskimäärin 4 cm. Keskivedenkorkeuden nostaminen 35 sentillä nostaisi vuotuista alivedenkorkeutta keskimäärin 48 cm ja vuotuista ylivedenkorkeutta keskimäärin 16 cm.
Muutosvaihtoehtojen vaikutukset selviävät yksityiskohtaisesti konsultin tekemistä selvityksistä, jotka löytyvät Lahden kaupungin nettisivuilta. Suurimmalle osalle rantakiinteistöistä muutos olisi positiivinen, mutta haittojakin voi joissain tapauksissa olla. Kiinteistöille aiheutuvat hyödyt ja haitat tulisivat arvioitavaksi vesilain mukaisen luvan hakemisen yhteydessä, ja silloin määritellään myös mahdolliset korvaukset haitoista.
Keskivedenkorkeuden nostamisen ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti suurimmaksi osaksi positiivisia mm. järvien vesitilavuuden kasvamisen ansiosta. Immilänjoen vedenpinnan korkeus Immilänkosken ja Ruuhijärven välisellä alueella olisi mahdollista säilyttää nykyisellään jokeen tehtävillä pienemmillä kynnyksillä, jotka olisi mahdollista tehdä samassa hankkeessa. Perkauksia tai tulvatasannekaivuuta ei Immilänjoessa tarvittaisi näissä vaihtoehdoissa. Joen virtaama tulisi kuitenkin alivirtaamakaudella pienenemään. Kaikissa vedenkorkeuden nostovaihtoehdoissa vaikutus alivirtaamaan on lähes samansuuruinen. Kuivimpina vuosina aikaan muutos nykytilanteeseen olisi huomattava, minkä vuoksi vaikutukset pitäisi vielä arvioida tarkemmin suunnitelmassa. Vedenkorkeuden vaihtelun pieneneminen saattaisi myös paikoitellen lisätä ruovikoitumista järvien rannoilla.
Vesialueen omistajien tahtotila tarvitaan
Ruuhijärven, Immilän ja Kirkonkylän -Kumian osakaskunnat omistavat Sala- ja Ruuhijärven vesialueet. Näiden osakaskuntien esimiesten kanssa on sovittu, että osallistumisesta vedenpinnan muutoshankkeeseen päätetään seuraavissa osakaskuntien kokouksissa. Mikäli osakaskunnat ovat muutoshankkeen kannalla, voidaan suunnittelu ja vesilupahakemuksen valmistelu aloittaa. Lahden kaupunki ei omista ranta- tai vesialuetta Sala- tai Ruuhijärvellä. Koska hankkeella olisi myönteisiä vaikutuksia järvien tilaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin, voisi kaupunki avustaa hankkeessa.
Suunnitelman kustannuksiin on todennäköisesti saatavissa rahoitusta ELY-keskuksesta, koska hanke on jo sisällytetty Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Kuitenkin myös paikallista rahoitusta tarvitaan hankkeen toteutumiseksi.
Suunnitelman valmistuttua vesilain mukaisen luvan hakemista ja haittakorvausten maksamista varten kiinteistönomistajien tulisi perustaa vesioikeudellinen yhteisö, joka toimisi luvan hakijana. Vesioikeudellinen yhteisö perii maksut rantakiinteistöiltä ja yhteisöön liittyminen on vapaaehtoista. Kokonaiskustannuksista merkittävä osa voi muodostua vettymishaittojen korvaamisesta. Muiden kulujen osalta kiinteistökohtaiset kustannukset kaikkien kiinteistöjen osallistuessa jäädä parhaassa tapauksessa alle sadan euron.
Moni matalasta vedestä kärsivä ranta-asukas kaipaa ymmärrettävästi tilanteen ratkaisemista välittömästi, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista. Ristiriitaisista vaikutuksista ja huolista keskustelemalla ja huolellisella valmistelulla päästään tässä asiasta parhaaseen ja pysyvään lopputulokseen, vaikka se voi vielä tässä vaiheessa tuskastuttavan hitaalta tavalta tuntuakin.
Kuva 1. Vedenkorkeuksien tunnusluvut nykytilassa (vas), 20 cm keskivedenkorkeuden nostovaihtoehdossa (kesk) ja 35 cm keskivedenkorkeuden nostovaihtoehdossa. (HW = ylivesi, MHW = vuotuisten ylivedenkorkeuksien keskiarvo, MW = keskivesi, MNW = vuotuisten alivedenkorkeuksien keskiarvo ja NW = alivesi). Luvut J. Aho 2018, kuva Lahden ympäristöpalvelut.
Kuva 2. Vedenkorkeuden vaihtelu näkyy Ruuhijärven rantakallioissa.
Lisätiedot:
Matti Kotakorpi
matti.kotakorpi(a)lahti.fi
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden kaupunki
Ismo Malin
ismo.malin(a)lahti.fi
vesiensuojelupäällikkö
Lahden kaupunki
Linkkejä:
Vedenkorkeuden nostovaihtoehdot
Vedenpinnan nosto pohjapadolla, miten se tehdään kotijärvellä. Askeleet alusta loppuun
