Haritunjoen valuma-alueella kartoitetaan vesienhallinnan ongelmakohtia ja parantamisen mahdollisuuksia yhteistyössä maanomistajien kanssa. Työ toteutetaan osana Vesijärvisäätiön hallinnoimaa HOLA LAKE II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II –hanketta.
Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on Vesijärven kunnostuksen keskeinen tavoite, mutta sen toteuttaminen on erittäin hidasta. Haritunjoella on Vesijärven suurin valuma-alue, minkä vuoksi se on valittu suunnittelun pilottialueeksi.
Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta pitää sisällään perus- ja paikalliskuivatuksen tilan tunnistamisen sekä valumavesien hallinnan toimenpiteet, jotka kattavat vedenlaadun, maanrakenteen, luonnon monimuotoisuuden ja kalatalouden tarpeet. Suunnittelussa yhdistyvät vesienhoidon ja maatalouden intressit. Maan vesitalouden ja kasvukunnon parantaminen auttavat pitämään ravinteet maaperässä kasvien saatavilla, mikä näkyy satotasojen ja sadon laadun parantumisena. Samalla pintavalunta vähenee.
Nyt toteutettava suunnittelutyö luo pohjan suoraan maanomistajien kanssa käytäville keskusteluille sovittujen kohteiden teknisistä suunnitelmista ja toteutuksesta. Saatuja kokemuksia käytetään jatkossa myös esimerkkinä ja toimintamallina työn laajentamiseksi muille Vesijärven osavaluma-alueille.
Kunnostussuunnittelua koordinoi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Tiloille maksutonta neuvontaa tarjoavat Etelä-Suomen Salaojakeskuksen / KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelijat ja Neuvo-palvelua ProAgria Etelä-Suomi ry:n asiantuntijat. Tiedottamisessa mukana on myös Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue.
Työ toteutetaan osana Vesijärvisäätiön hallinnoimaa HOLA LAKE II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II –hanketta.
