Vähä-Tiilijärvellä on jälleen alkanut keväinen hoitokalastus katiskoilla. Kalastus aloitettiin heti jääpeitteen antaessa myöten. Hoitokalastusta tekee kolmatta vuotta Vesalan Kalaveden Osakaskunta. Tänä keväänä käytössä on 15 normaalin Weke-katiskan lisäksi neljä tiheäsilmäistä katiskaa, joihin jäävät pienimmätkin kalat. Ne ovat osoittautuneet Vähä-Tiilijärven tapauksessa tehokkaiksi pyydyksiksi, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Vesa Porra.
Ahvenen kutupuuhat käynnistyvät heti jäiden lähtiessä ja särjen muutamaa viikkoa myöhemmin veden hieman lämmetessä. Särjen tulon katiskoihin odotetaankin kiihtyvän lähipäivinä. Tähän saakka saaliina on ollut lähinnä pientä ahventa. Suuret ahvenet ja hauet vapautetaan aina takaisin, sillä niillä on tärkeä tehtävä pienten kalojen kurissa pitämisessä.
Hoitokalastuksen tavoitteena on oikaista ravintoverkon rakennetta siten, että särkien määrä ja osuus kalastosta vähenisi. Vähä-Tiilijärven ravintoverkko on vinoutunut rehevälle järvelle tyypilliseen suuntaan. Särkikanta on ollut ylitiheä, joka näkyy kalojen hitaana kasvuna. Suuret särjet lisäävät sisäistä kuormitusta pohjalla ruokaillessaan. Pienet särjet saalistavat tehokkaasti eläinplanktonia, minkä vuoksi eläinplankton on hyvin pienikokoista eikä pysty säätelemään levämääriä. Ravinteet kiertävät tehokkaasti ravintoverkossa takaisin levien käyttöön, jolloin levämäärä on korkea suhteessa järven ravinteisuuteen.
Ajoittaisista leväkukinnoista kärsivän Vähä-Tiilijärven tilaa selvitettiin laajasti 2019–2020, minkä perusteella järvelle tehtiin hoitosuunnitelma ja aloitettiin hoitokalastus. Tänä kesänä selvitetään, millaisia vaikutuksia hoitokalastuksella on ollut järven ravintoverkon toimintaan. Järveltä otetaan kesän aikana tehostetusti vesinäytteitä kerran kuussa osana Hollolan kunnan pienjärviseurantaa. Lisäksi otetaan näytteitä eläinplanktonin koostumuksen selvittämiseksi ja tehdään verkkokoekalastus. Ensi keväänä otetaan näytekaloja kasvututkimusta varten, joista selvitetään, näkyykö tavoiteltu kalakannan pieneneminen särjen ja ahvenen parantuneena kasvuna. Tulosten perusteella voidaan päättää hoitotoimien jatkosta.
Nyt tehtävä ravintoverkkotutkimus on osa Vesijärvisäätiön toteuttamaa Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Vesijärvellä ja Lahden seudun pienemmillä järvillä 2022–2023 -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
mirva.ketola(a)vesijarvi.fi
p. 044-973 5137
