Vieraslajeista ja vieraskasveista puhutaan ja kirjoitetaan enenevässä määrin. Runsas termistö saattaa hämmentää ja tieto vieraslajeista, niiden haitoista ja hävittämisestä tai leviämisen rajoittamisesta voi olla vähäistä tai väärää.
Vieraslaji = Laji (kasvi, eläin tai muu vastaava), joka on ihmistoiminnan seurauksena levinnyt uudelle alueelle
Vieraskasvi = kasvilaji, joka ovat levinneet alkuperäiseltä levinneisyysalueeltaan ihmisen toiminnan seurauksena uusille alueille.
Haitallinen vieraslaji = selkeitä haittoja aiheuttava vierasperäinen laji
Tulokaslaji = maahamme äskettäin (parin viime vuosisadan aikana) itse levittäytynyt eliölaji, joka on levinnyt uusille alueille esimerkiksi tuulten ja meriveden mukana
Monet vieraslajit leviävät ja ovat jo levinneet puutarhajätteen mukana. Älä koskaan vie puutarhajätettä luontoon!
Tutustu vieraslajiesitteeseemme!
Vieraslajien aiheuttamat haitat
Haitalliset vieraslajit kasvit menestyvät ja leviävät uudessa elinympäristössään aiheuttaen vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille sekä metsätaloudelle. Ne voivat myös levittää tauteja, estää luonnon virkistyskäyttöä ja alentaa kiinteistöjen arvoa.
Lahden seudulla vesiympäristön tärkeitä vieraskasveja
Isosorsimo- Glyceria maxima
Kuvaus ja haitat: 1-2,5 m korkea monivuotinen rantakasvi. Vahvajuurakkoisena syrjäyttää luontaisia rantakasveja. Muuttaa elinympäristöä yksipuoliseksi. Kasvustosta voi irrota suuriakin kelluvia lauttoja, jotka kulkeutuvat uusille alueille sekä aiheuttavat vaaraa vesiliikenteelle.
Torjunta: Kitkemällä juurineen ja kaikkine kasvinosineen. Siemenet eivät tuhoudu kompostoimalla. Peittäminen auttaa kasvuston tukahduttamisessa. Isompien kasvustojen poisto edellyttää ruoppausta. Lisää tietoa isosorsimosta täällä.
Älä sekoita tähän: ojasorsimo, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, piuru
Jättipalsami
Kuvaus ja haitat: Haitallinen vieraslaji koko EU:n tasolla. Tyypillisesti jättipalsami valtaa kosteita alueita, kuten ojanvarsia. Jättipalsami on valloittanut alaa laajasti Lahden seudulla. Pienet juuret eivät sido ojanvarsia, jolloin eroosiovaikutukset näkyvät alapuolisissa vesistöissä. Leviää siemenistä, jotka sinkoutuvat kauas kypsistä paloista.
Torjunta: Tärkeintä on estää siemenen pääsy maahan! Kitkentä juurineen ennen kukintaa ja siementen kehittymistä. Kasaa kasvijäte kitkentäpaikalle yhteen kasaan ja tallo tiiviiksi tai toimita alueen jäteasemalle. Torjuntaa jatkettava useana vuonna peräkkäin.
Älä sekoita tähän: Lehtopalsami
(Kaukasian)jättiputki
Kuvaus ja haitat: Haitallinen vieraslaji koko EU:n tasolla. Levinnyt puutarhajätteen mukana. Kasvaa 2,5–4 m korkeaksi, lehti myös iso, jopa 1,5 m. Valtaa nopeasti laajoja alueita. Kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita, joten torjunnassa on oltava hyvin varovainen! Asikkalassa, Hollolassa ja Lahdessa torjutaan jättiputkia. Ilmoita havaitsemasi jättiputket. (ohjeet täällä)
Torjunta: Keväällä kasvuston ollessa vielä matalaa. Kaiva pois, peitä ja/tai poista kukinnot. Varo kasvinesteen pääsyä iholle. Toimita kukinnot sekajätteeseen tai jäteasemalle. Siemen säilyy itämiskykyisenä maassa pitkään.
Älä sekoita tähän: Etelänukonputki, idänukonputki, karhunputki, väinönputki
Kurtturuusu
Kuvaus ja haitat: Aniliininpunainen-valkokukkainen helppohoitoinen ja kestävä ruusupensas. Aiemmin suosittu puutarhojen koristekasvi. Tunnistaminen on helpointa kesällä tai syksyllä. Laji leviää lintujen levittämien siementen mukana voimakkaasti erityisesti saaristossa ja rannoilla. Voimakas kilpailija, joka uhkaa erityisesti paahteisten rantojen lajistoa. Kasvatus kielletty 1.6.2022 alkaen ja olemassa olevat kasvustot tulee poistaa.
Torjunta: Näännytys, toistuvat alasleikkaukset, pois kaivaminen ja peittäminen.
Älä sekoita tähän: Muut ruusukasvit
Lainsäädäntö
Vieraslajeja koskevan lainsäädännön tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi.
Ohjeistavassa vieraslajistrategiassa (2012) on listattu 157 Suomessa esiintyvää haitallista vieraslajia, sekä 123 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista lajia.
Vieraslajeja koskee Vieraslajilaki 1709/2015 ja vieraslajiasetus 1725/2015, jotka tulivat voimaan 1.1.2016.
Vieraslajistrategia:
https://vieraslajit.fi/info/i-292
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709
Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista (1725/2015)
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725
Lähteet, lisätietoa ja hyödyllisiä linkkejä:
Hyviä kuvia lajintunnistuksen avuksi. Paikallisesti torjuntaa ja neuvontaa antaa:
www.luontoturva.fi
Vieraslajeista Lahden seudulla, ohjeet paikallisten havaintojen ilmoittamiseen:
www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit
Valtakunnallinen vieraslajien tietopankki ja lajien levinneisyyskarttoja sekä havaintojen ilmoittamismahdollisuus:
www.vieraslajit.fi
Luontaista kasvilajistoa ja lajitietoa:
www.luontoportti.fi
Sovellus lajintunnistuksen avuksi maastossa:
Seek by iNaturalist (puhelimen sovelluskaupasta)
