Vesijärven valuma-alueelle on vuosien saatossa rakennettu useita kosteikkoja ja laskeutusaltaita sekä pohjapatoratkaisuja, joiden tarkoituksena on vähentää Vesijärveen kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä lisätä monimuotoisuutta. Niiden teho perustuu pitkälti valumaveden virtauksen hidastamiseen, jolloin veden kuljettama kiintoaines ehtii laskeutua. Samalla mm. kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet jäävät altaan pohjalle. Kosteikkoon muodostuva kasvillisuus mahdollistaa monimuotoisen lajiston sekä osaltaan sitoo vedestä ravinteita.
Kosteikkojen toimivuutta halutaan selvittää
Kosteikkojen kuntoa, kasvillisuuden kehittymistä sekä huoltotarvetta seurataan säännöllisesti osana Vesijärvisäätiön työtä. Seurannan perusteella kosteikkojen kyky pidättää ravinteita vaihtelee merkittävästi olosuhteiden ja virtaamatilanteiden mukaan. Kokonaisfosforin osalta pidättymistä on havaittu heikosti, mutta liukoisen fosfaattifosforin osalta pidättymistä on havaittu suurimmalla osalla kosteikoista etenkin keväällä ja kesällä. Kokonaistypen osalta pidättyminen eri kosteikoilla vaihteli, suurinta pidättyminen oli elokuussa ja etenkin nitraattitypen osalta. Kosteikkojen toimivuuden tarkkailua jatketaan tänä kesänä.
Tänä vuonna toimivuustarkkailua tehdään kolmella kosteikolla. Kosteikkojen ylä- ja alapuolelta otetaan vesinäytteet ja mitataan virtaamat. Seurantaan on valittu Upilanojan, Pyyrylän ja Kytyänojan vesiensuojelurakenteet. Näytteitä otetaan touko-marraskuun välisenä aikana kaikkiaan 8 kertaa. Seurantaa tehdään osana Leader-rahoitteista kansainvälistä Hola Lake II -hanketta.
Upilanojan altaat ja kemiallinen käsittely
Hollolassa Upilanojalla sijaitsee kaksi perättäistä laskeutusallasta, joiden välisessä padossa on kemikaaliannostelija (ferrisulfaatti). Seurantatulosten perusteella ferrisulfaatti on sitonut hyvin liukoista fosfaattifosforia. Ylemmässä altaassa on saari ja runsaaksi kehittynyt kosteikkokasvillisuus. Patoratkaisuna on kivipadot, jotka mahdollistavat vesieliöstön siirtymisen vesistössä ylöspäin. Allaskokonaisuus on rakennettu vuonna 2013 ja patoa korjattu vuosina 2014 ja 2016.
Pyyrylän kosteikkokokonaisuus
Pyyrylän kosteikkokokonaisuus sijaitsee Haritunjoen valuma-alueella Asikkalassa. Vähäselkään laskeva Haritunjoki on valuma-alueeltaan suurin (5 750 ha) ja kuormituksen kannalta merkittävin Vesijärveen laskeva uoma. Pyyrylän kosteikko sijaitsee Haritunjoen sivuhaarassa, Ruokosuonojassa.
Pyyrylän kosteikkokokonaisuus muodostuu kolmesta altaasta ja niissä olevista saarista. Suojakaistoineen kosteikkoalueen pinta-ala on noin 2 ha. Kosteikon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 690 ha, josta noin puolet on peltoa. Alun perin kosteikko on rakennettu vuonna 2013. Kosteikkoon kertynyttä kiintoainesta tyhjennettiin ja patorakennetta kunnostettiin vuonna 2018.
Kytyänojan laskeutusallas ja pohjapatosarja
Myllyoja on kuormituksen kannalta Vesijärven toiseksi merkittävin uoma (valuma-alue 3 210 ha), joka laskee Paimelanlahden pohjukkaan. Myllyojan sivuhaarassa, Kytyänojassa, on vuonna 1990 rakennettu noin yhden hehtaarin kokoinen allas, jossa on tehty kertyneen kiintoaineksen tyhjennys sekä alapuolisen munkkipadon kunnostus vuonna 2016.
Altaan yläpuolelle toteutettiin vuonna 2018 pohjapatosarja hidastamaan virtausnopeutta ja ehkäisemään eroosiota sekä pidättämään ojassa kulkeutuvaa kiintoainetta. Alin pato muodostaa noin 0,3 ha kokoisen tulvametsäalueen, jonne vesi nousee ylivirtaamien aikaan. Pohjapatosarjan tavoitteena on tehostaa kohteen vesienhoidollisia ominaisuuksia ehkäisemällä eroosiota, laskeuttamalla Kytyänojassa kulkevaa maa-ainesta ja lisätä luonnon monimuotoisuutta tulvametsän perustamisen myötä.
