Arkiomaanjärvi kuuluu järvityypiltään pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien tyyppiin (Vh). Järvi on kooltaan 2,07 km2 ja se sijaitsee itäisessä Hollolassa lähellä Lahden rajaa. Järvi on kaunis ja sen rannat ovat osin säilyneet rakentamattomina.
Arkiomaanjärven keskisyvyys on 5,1 m ja suurin syvyys noin 20 m. Arkiomaanjärven ekologinen tila on arvioitu kokonaisuudessaan hyväksi. Järvi kuuluu Kymijoen vesistön Arrajoen valuma-alueeseen kuuluvaan Seestaanjoen osavaluma-alueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 11,1 km2. Vesikasvillisuutta on paikoittain melko runsaasti.
Arkiomaanjärven näkösyvyys on ollut 2000-luvulla noin 2–2,5 m. Kasviplanktonin määrää ilmentävä klorofylli-a -pitoisuus on karun ja lievästi rehevän rajalla. Päällysveden fosforipitoisuus (n. 10–13 µg/l) viittaa karuhkoon järveen. Alusveden fosforipitoisuus on ajoittain koholla etenkin kerrostuneisuuskauden hapen vajauksen aikaan. Typen pitoisuus päällysvedessä on 400–500 µg/l. Pääravinteiden keskinäisen suhteen perusteella levätuotantoa rajoittaa ensisijaisesti fosforipitoisuus. Klorofyllin ja fosforin suhteen (0,38) perusteella järven ravintoverkko on kunnossa. Viimeisen 5 vuoden aikana suhde (0,47) on tosin noussut lievästi, eli leväpitoisuudet suhteessa fosforipitoisuuteen ovat olleet aiempia vuosia suurempia.
Arkiomaanjärvi on lievästi humuspitoinen kemiallisen hapenkulutuksen ja veden väriarvojen perusteella. Alusvedessä humuspitoisuus on tyypillisesti kaksinkertainen päällysveteen verrattuna. Runsaat sateet voivat näkyä Arkiomaanjärven väriluvussa. Esimerkiksi vuonna 2018 väriluku oli selvästi aiempaa korkeampi syksyn 2017 runsaiden sateiden jälkeen. Veden pH (happamuus) on lähellä neutraalia.
Pienialaisessa syvänteessä pohjan läheinen vesi käy usein kerrostuneisuuskausien lopulla vähähappiseksi tai jopa hapettomaksi. Huonon happitilanteen vallitessa ravinnepitoisuudet kohoavat pohjan läheisessä vesimassassa.
Sähkönjohtokyky mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää ja on Arkiomaanjärvessä normaalilla suomalaisten järvien tasolla 5–10 mS/m. Alus- ja päällysveden välinen ero on pieni, joten järven kuormitus on tällä mittarilla mitattuna kohtuullisella tasolla.
Arkiomaanjärven rannoilla on yli 100 kesäasuntoa sekä ympärivuotista asutusta. Järveä kuormittavat rantakiinteistöjen jätevedet sekä laskeumaperäinen kuormitus. Asutuksen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Vedenlaatua voidaan pitää hyvänä, mutta haja-asutuksen jätevedet ja maatalous aiheuttavat kuitenkin riskin vedenlaadun huonontumiselle.
Arkiomaanjärvellä on toteutettu muutamia kunnostustoimia vuosien saatossa (Malin 2018):
- Kalaistutukset
- Hoitokalastus 2004–2007, 2010
- Vesikasviniitot yksityisrannoilla
- Ruoppauksia yksityisrannoilla
- Pohjapadon uusiminen 2014
Lisätietoa:
- Järviseurannan tulosraportit (Hollolan kunta: https://www.hollola.fi/vesiensuojelu)
