Vesijärven laskeutusaltaissa kokeiltiin vuosina 2020–2022 kuhanpoikasten kasvatusta. Kuhien kasvatuskokeeseen valittiin kaikkiaan neljä Vesijärven laskeutusallasta, joiden arveltiin olevan tarkoitukseen sopivimmat. Äkeenoja ja Purailanviepä valittiin pienpoikaskohteiksi ja Pyyrylässä ja Kytyänojalla kokeiltiin kuhanpoikasten kasvattamista kesänvanhoiksi. Kokeilu paljasti useita haasteita, joista merkittävimmät olivat altaisiin tulevat muut kalat, sekä poikasten ajautuminen kasvavilla virtaamilla pois altaasta. Parhaiten kasvatus onnistui Kytyänojan altaassa.
Tausta
Enonselän ekologisen tilan kannalta suurimpia ongelmia on viime vuosina ollut pääosin kesänvanhasta kuoreesta muodostuva, liian tiheä kalakanta, mikä on liian pienikokoista perinteisille hoitokalastusmenetelmille. Ennen hellekesän 2021 kuorekannan romahdusta ratkaisua lähdettiin hakemaan lisäämällä kuoreeseen kohdistuvaa saalistusta. Kuha on tehokkain kuoreen saalistaja Vesijärven ulappa-alueilla. Kuhan kutu ei kuitenkaan tuota läheskään joka vuosi vahvoja ikäluokkia, mikä heijastui kuoreeseen kohdistuvan saalistuspaineen vähäisyyteen.
Ongelmaan pyrittiin puuttumaan lisäämällä Enonselän kuhaistutuksia, sekä etsimällä samalla myös uusia vaihtoehtoja Vesijärven oman nopeakasvuisen kuhakannan hyödyntämiseksi järven hoidossa. Vesijärven ympärillä on reilu kolmekymmentä kosteikkoa tai laskeutusallasta. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko osaa niistä hyödyntää kuhan kasvatukseen kuoriutumista seuraavan kesän yli. Oletuksena oli, että ravinteikkaissa laskeutusaltaissa poikaset kasvavat hyvin ja ovat elinvoimaisia järven hoitajia päästessään altaasta järveen.
Kuhankasvatuskokeilun tulokset
Kokeilun tavoitteena oli hyödyntää Vesijärven omaa kuhakantaa. Vesijärvestä pyydetyt, kutuvalmiit emokalat siirrettiin rysistä sumppuihin kutemaan sumpun pohjalle asetettuihin turoihin. Sumput ja turot valmistettiin pyydystalkoissa. Kevät 2020 oli sääolosuhteiltaan hyvin poikkeuksellinen, ja emokalasaalis jäi vähäisemmäksi kuin muina vuosina. Sen vuoksi vuonna 2020 altaisiin käytettiin lisäksi Rapula Oy:ltä ostettuja turoja ja vastakuoriutuneita poikasia. Muina vuosina mätiä saatiin riittävästi, ja ne siirrettiin kuoriutumaan Rapula Oy:lle, jotta istukkaiden määrästä saataisiin tarkempi tieto.
Kokeilu paljasti useita haasteita käytettäessä laskeutusaltaita kuhan kasvatukseen. Yksi merkittävä ongelma oli muiden kalojen tulo altaisiin etenkin Äkeenojan ja Purailanviepän altaissa, jotka sijaitsevat lähellä rantaa. Myös kaukana rannasta Haritunjoen sivuhaarassa sijaitsevassa Pyyrylän kosteikossa oli kolme haukea. Kuhanpoikaset olivat helppoa saalista muille kaloille. Altaita oli vaikea saada täysin kalattomiksi. Kaloja yritettiin poistaa kalastamalla, sekä veden laskulla ja kalkituksella. Tavoitteessa onnistumista vaikeutti mm. vesikasvillisuuden joukkoon jäävä kutu, jota oli vaikea havaita ja poistaa.
Toinen merkittävä ongelma oli poikasten joutuminen ajoittain kasvavan virtaaman mukana altaasta eteenpäin ennen aikojaan. Sateet lisäävät virtaamia altaiden läpi, ja pienet hennot poikaset ovat alttiita menemään virran mukana. Tämän ”ylivuodon” ongelmaa yritettiin ratkaista erilaisilla sihtiratkaisuilla, mutta niitä oli vaikea saada kyllin pitäviksi ja pysymään puhtaina. Kytyänojalla tässä onnistuttiin viimeisenä vuonna, koska altaassa on lähtöuomana säätöpato ja siihen liittyvä putki. Jos altaassa on kivipato, on käytännössä mahdotonta estää poikasia joutumasta virran vietäviksi. Äkeenoja jätettiinkin pois kokeilusta ensimmäisen vuoden jälkeen ja Pyyrylä toisen vuoden jälkeen.
Kytyänojan viimeisenä vuonna kasvatus onnistui ja Vesijärveen istutettiin lokakuussa 2022 reilu 30 kg altaassa kasvaneita kuhanpoikasia. Keskipainon perusteella kaloja istutettiin 6688 kpl. Kalojen keskipaino oli 4,54 g ja niiden keskimääräinen pituus oli 9,0 cm. Tämä oli varsin hyvä koko kesän vanhoille poikasille. Lisäsi Kytyänojasta sekä muista altaista Vesijärveen päätyi kokeilun aikana kuhanpoikasia ylivuotona, mutta järveen saakka tai yli kesän selviytyneiden määrää on mahdotonta arvioida.
Kokeilu osoitti, että useimmat laskeutusaltaat eivät sovellu kuhan kasvatukseen muiden kalojen tai virtaaman ajoittaisen kasvun takia. Kytyänojan allas soveltui tähän käyttöön, sillä siellä ongelmat olivat lopulta ratkaistavissa ja poikaset kasvoivat hyvin. Varta vasten toteutettuna menetelmä ei kuitenkaan ole kilpailukykyinen verrattuna varsinaisiin kasvattamoihin. Lisäksi hoitotoimenpiteiden vaatima altaan tyhjentäminen haittaa altaan alkuperäistä käyttötarkoitusta, joka on kuitenkin ravinteiden ja kiintoaineen pidättäminen.
Kuhankasvatuskokeilusta vastasi ostopalveluna Lohimesta Oy:n Jukka Ruhberg. Kokeilu oli osa Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön hallinnoimaa Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla -hanketta (2020–2022). Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista.
Lisätiedot:
Jukka Ruhberg
Toimitusjohtaja
Lohimesta Oy
p. 040 5101 232
e. jukka.ruhberg@lohimesta.fi
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 044 973 5137
e. mirva.ketola@vesijarvi.fi
Artikkelikuva: Jukka Ruhberg
