Pohjois-Savon ELY-keskus hyväksyi huhtikuun alkupuolella uudet kalastusmääräykset Vesijärvelle ja muille lähivesille. Määräykset on annettu Salpausselän kalatalousalueen hakemuksesta.
Uusilla kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisilla kalastusmääräyksillä on haluttu turvata Vesijärven kuhakantaa. Kalastusmääräyksillä Vesijärvi jaetaan kahteen osaan, joiden jakolinjana on Siikasalmi.
Siikasalmen pohjoispuolella kuhan alamitta on 45 cm ja verkkojen solmuväli vähintään 55 mm. Alueella on vähemmän kalastuspainetta kuin järven eteläosassa. Toisaalta siellä on enemmän kaupallista kalastusta ja erityisesti siian kalastusta. Annetulla määräyksellä on pyritty turvaamaan kaupallisten kalastajien etua ja mahdollistamaan myös muiden lajien kuin kuhan verkkokalastus.
Vesijärven eteläpäässä kokonaiskalastuspaine on suurempi kuin pohjoispäässä, minkä lisäksi Vähäselkä on Luonnonvarakeskuksen (LUKE) arvion mukaan järven merkittävin kuhan kutualue. Näiden syiden takia sekä kuhan alamitta että verkkojen solmuvälin minimi ovat suurempia kuin järven pohjoisosassa. Kuhalta edellytetään Siikasalmen eteläpuolella vähintään 50 cm mittaa. Verkkojen solmuväli on oltava vähintään 60 mm.
Salpausselän kalatalousalueen hakemat kalastusmääräykset perustuvat tutkimustietoon. Vesijärven kalastoa on tutkittu mm. Helsingin yliopiston ja LUKE:n toimesta ehkä eniten Suomen suurista järvistä. Tutkimusten perusteella Vesijärven kuha kasvaa erittäin nopeasti ja vain osa entisen alamitan (42 cm) saavuttaneista kuhista oli saavuttanut sukukypsyyden. Uuden eteläosan alamitan (50 cm) kuhista lähes kaikki ovat sukukypsiä.
Alamittojen ja silmäkokomääräysten lisäksi Vähäselälle ja Kirkonlahden suulle on asetettu keväinen rauhoitusalue, joka turvaa kuhan kutua. Rauhoitusalueilla ajallinen kalastuskielto, joka sallii kuitenkin hoitokalastukset. Rauhoitusalue näkyy mm. www.kalastusrajoitus.fi -sivustolla, josta voi tarkistaa kalastusmääräykset.
Kalastuksen sääntelyllä pyritään monitavoitteisesti edistämään hyvärakenteisen kalaston syntymistä Vesijärveen, parantamaan veden laatua ja järven ekologista tilaa, tukemaan järvellä tehtävää hoitokalastusta sekä lisäämään Petokalarahaston kautta tehtävän istutustoiminnan tuloksellisuutta. Tavoitteena on myös kasvattaa kuhan kilomääräistä saalista saaliskalojen keskipainoa kasvattamalla ja saavuttamaan sitä kautta kalataloudellista hyötyä.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Janne Partanen
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus
p. 045 171 5544
kalatalouskeskus@outlook.com
vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin
Lahden kaupunki
p. 050 525 9579
ismo.malin@lahti.fi
