Lahden ympäristöpalvelut toteuttaa Vesijärveen laskevien ojien ja purojen kuormitusseurantaa. Seurattavia uomia on yhteensä 30. Seurantapisteet näkyvät oheisessa kartassa.
Lahden seudun ympäristöpalvelut on 2008–2015 seurannut osana Vesijärvi-ohjelmaa 30 Vesijärveen laskevan uoman vedenlaatua. Seurannan perusteella arvioitiin niiden kautta Vesijärveen vuosittain päätyvän ravinnekuormituksen määrä.
Vuonna 2015 valmistui raportti Vesijärveen lasku-uomien kautta tuleva ravinnekuormitus ja sen vähentämismahdollisuudet.
Tarkkailtujen lasku-uomien valuma-alueet kattoivat yhteensä noin 71 % Vesijärven yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Useimmista lasku-uomista mitatuissa ravinnepitoisuuksissa esiintyi runsaasti vaihtelua.
Tarkkailluista lasku-uomista Vesijärveen päätyvä vuotuinen ravinnekuormitus arvioitiin noin 5 540 kg fosforia ja 209 400 kg typpeä. Kaikista lähteistä (lasku-uomat, ilmaperäinen laskeuma ja Lahden kaupungin hulevedet) Vesijärveen tuleva ravinnekuormitus arvioitiin noin 11 590 kg fosforia ja 348 500 kg typpeä. Kuormittavimpia yksittäisiä lasku-uomia olivat myös valuma-alueiltaan suurimmat Haritunjoki, Myllyoja sekä Hammonjoki. Verrattuna vuosien 2002–2005 tasoon ravinnekuormitus suhteessa pinta-alaan oli vertailukelpoisilla lasku-uomilla fosforille keskimäärin 24 % alhaisempi ja typelle 4 % korkeampi. Kaikista lähteistä (lasku-uomat, ilmaperäinen laskeuma, rakennettujen alueiden hulevedet) tuleva kokonaiskuormitus oli laskenut 2002–2005 tasosta sekä typen (-3,2 %) että fosforin (-11 %) osalta. Taustalla vaikuttavat jo toteutettujen vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi todennäköisesti muuttuneet maatalouden tuotantokäytännöt, mineraalilannoituksen vähentyminen sekä maatalousalueiden suojavyöhykkeiden perustaminen.
Ulkoisen ravinnekuormitustason lasku vaikuttaa järven tilaan hitaasti; rehevöityneissä järvissä sisäisten prosessien (sisäinen fosforikuormitus, sedimentin resuspensio) vaikutus on tyypillisesti ulkoista kuormitusta voimakkaampi. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on kuitenkin välttämätöntä Vesijärven tilan kohentamiseksi koska se ruokkii osaltaan sisäisiä kuormitusprosesseja. Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi edellytettävä kuormitustason lasku on fosforin osalta noin 8-35 % nykytilanteesta.
.
