VALTUUSKUNTA, HALLITUS JA HENKILÖSTÖ
Vesijärvisäätiön valtuuskunta
Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta kokoontui vuonna 2016 kaksi kertaa. Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin 21.4. ja syyskokous 17.11. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Antti Norrlin ja varapuheenjohtajana Jouko Kemppi. Valtuuskuntaan kuuluivat:
Lahden kaupungin nimeämät:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rostedt
Siivooja, pääluottamusmies Inkeri Hanki
Graafinen suunnittelija Ulla Koskinen-Laine
Koneteknikko Hannu Rehn
Hollolan kunnan nimeämät:
Ympäristöasiantuntija Kati Komulainen
Johtaja Pekka Kotiaho
Filosofian lisensiaatti, opettaja Juhani Sirkiä
Vartija Anna-Kaarina Taarasti
Asikkalan kunnan nimeämät:
Yrittäjä Tuomo Riihilahti
Uistintyöntekijä Olli Tapanainen
Kalastaja Juhani Näsi
Kodinhoitaja Eila Vornanen
Esan Kirjapaino Oy:n nimeämät:
Pääjohtaja Lea Kauppi
Toimitusjohtaja Martti Lipponen
Toimitusjohtaja Jukka Ottela
Professori Heikki Setälä
Kemppi Oy:n nimeämät:
Tuotekehitysjohtaja Mikko Veikkolainen
Hallituksen jäsen Jouko Kemppi, varapuheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama
Hallituksen puheenjohtaja Antti Kemppi
Lahden Teollisuusseura ry:n nimeämät:
Divisioonajohtaja Juha Luhtanen
Konsernijohtaja Antti Norrlin, puheenjohtaja
Diplomi-insinööri Hannu Katajamäki
Ministeri liro Viinanen
Vesijärvisäätiön hallitus
Vesijärvisäätiön hallitus kokoontui kuusi kertaa. Hallitukseen kuuluivat:
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari, Lahti (pj)
Maanviljelijä, kunnanhallituksen jäsen Tatu Söyrilä, Hollola
Henkilöstöjohtaja Anne Aaltonen, Kemppi Oy
Toiminnanjohtaja Valtteri Simola, Lahden teollisuusseura ry
Säätiön henkilöstö
Säätiön ohjelmajohtajana ja asiamiehenä toimi FT, VTM Heikki Mäkinen. Säätiön viestintävastaavana sekä ”Yhteisillä aalloilla” -hankkeiden yhteyshenkilönä jatkoi MMM Irma Peltola. Samassa hankkeessa osa-aikaisena projektirahoitteisena asiantuntijana toimi FM Ilkka Vesikko. Vesistöasiantuntijan tehtävää hoitavan FT Mirva Ketolan vastuulla olivat Pyhäjärvi-instituutin ja Vesijärvisäätiön yhteinen Vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta tukeva ympäristöministeriön rahoittama hanke sekä säätiön omat ”Vesijärven vesienhoitotoimet” ja ”Järvikunnostusyhteistyön esiselvitys” -hankkeet. Varainhankinnan aktivoimiseksi Vesijärvisäätiöön palkattiin varainhankinnasta vastaavaksi yhteyspäälliköksi 8.3. alkaen restonomi Anu lsojärvi. Yo Anne-Mari Räihä työskenteli säätiössä viestinnän, taloushallinnon ja yleisen toimistonhoidon tehtäviä hoitavana assistenttina. Vuoden varrella tuntitöitä Vesijärvisäätiölle tekivät myös harjoittelijat Annariina Keto ja Rose Cugal.
Säätiön hallitukselle ja valtuuskunnalle ei ole maksettu palkkioita vuonna 2016. Asiamies- ohjelmajohtajalle on maksettu palkkaa 78 120 € ja matkakuluja on korvattu 1527,40 €. Lisäksi asiamiehelle on kuulunut puhelinetu, jonka verotusarvo on 240 €. Vesijärvisäätiöllä ei ole ollut säätiön suppeaan lähipiiriin annettuja rahalainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia.
VESIENHOIDON TOIMENPITEET
Vesijärvisäätiöllä oli käytettävissään aikaisempaa enemmän projektirahoitusta ja siksi myös suuri osa vesienhoidon toimenpiteistä on toteutettu projektirahoituksella. Seuraavassa esitellään toteutettuja toimia lähtökohtaisesti niitä rahoittaneen projektin yhteydessä. Veden tilan ja kuormituksen seurantaa sekä hapetusta ja hoitokalastusta, joita on rahoitettu enemmän myös hankkeiden ulkopuolella, esitellään erikseen.
Veden laadun, ekologisen tilan ja vesistökuormituksen seuranta
Kesällä 2015 Vesijärvellä oli viisi automaattista vedenlaadun mittausasemaa Myllysaaressa, Lankiluodossa, Enonselän keskisyvänteellä, Paimelanlahdella sekä Vähäselällä. Helsingin yliopiston hallinnoima Kajaanselän lautta ei ollut kesällä 2016 käytössä. Mittauslauttojen tuloksia on ollut nähtävillä Vesijärvisäätiön verkkosivuilla. Vesijärveen tulevan kuormituksen arvioimiseksi Haritunjoessa, Myllyojassa ja Purailanviepässä oli käytössä automaattinen ja jatkuvatoiminen seuranta. Kuluneena vuonna jatkettiin myös koko Vesijärven valuma-alueen ojaseurantayhteistyötä. Lahden ympäristöpalvelut hoiti näytteenotot koordinoidusti Lahden lisäksi myös Hollolan ja Asikkalan puolella Vesijärveen laskevissa uomissa. Vesijärvisäätiö vastasi Hollolan ja Asikkalan alueelta koituneista kustannuksista.
Vesijärven Enonselälle, Lankiluodon syvänteeseen asennetussa ympärivuotisessa mittausasemassa oli talven aikana toimintavaikeuksia, kun mitta-anturia liikuttanut vinssisysteemi jumiutui. Asema on suunniteltu Lahden seudun ympäristöpalveluiden, Jyväskylän yliopiston ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön yhteistyönä. Vastaavanlaisia vedenalaisia mittausasemia on suunniteltu tähän mennessä lähinnä meriolosuhteisiin.
Yhdessä Vesijärven avovesikauden mittauslauttojen sekä velvoitetarkkailu- ja seurantaohjelmien kanssa uusi ympärivuotinen mittausasema muodostaa kattavan Enonselän tilan tarkkailuverkoston, mikä on perustana onnistuneille kunnostustoimenpiteille ja järven suojelulle.
Vesijärven vesienhoitotoimet (VeHo) -hanke
Hämeen ELY-keskus myönsi Vesijärvisäätiölle 60 %:n tuella avustuksen Vesijärven vesienhoitotoimiin ajalle 1.6. – 31.12.2016. Hankkeen hallinnosta sekä hankkeen toteutuksesta etenkin laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kartoitustyön osalta vastasi Mirva Ketola. Hankkeen kalastotutkimuksesta vastasi FM Tommi Malinen. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden tyhjennyksissä käytännön työnjohtoapua antoi Suomen Riistakeskuksesta riistasuunnittelija Marko Muuttola.
Hankkeen aikana kartoitettiin Vesijärven valuma-alueella olevat vesiensuojelurakenteet (33 kpl), sijoitettiin ne karttapohjalle, päivitettiin maanomistajien yhteystiedot, otettiin vesinäytteitä ja selvitettiin kohteiden kunnostustarpeet. Kohteet valokuvattiin ja 19 suurimmasta kohteesta otettiin myös ilmakuvat kopterikameralla. Useassa kohteessa oli tarvetta patojen kunnostukseen tai kertyneen lietteen tyhjennykseen. Suurin osa Vesijärven kosteikoista ja laskeutusaltaista on rakennettu vuosina 2009 – 2011, eikä niitä ollut vielä kertaakaan tyhjennetty. Kunnostustöitä tehtiin kaikkiaan 14 eri kohteella, jotka olivat: Upilanojan kemikaaliannostinpato, Matjärven viisi laskeutusallasta ja kaksi patoa, Mällinojan laskeutusaltaan pato, Mustojan allasketjun allas ja pato, Kytyänojan allas ja munkkipato, Äkeenojan kosteikko, Suvelanojan kosteikko, ja lisäksi Häränsilmänojan valuma-alueella Pellavaloukun laskeutusallas, Mummusojan ja Kivisojan risteyksen laskeutusallas sekä Kurhilan kosteikon vanhat kala-altaat. Urakat kilpailutettiin ja niitä toteutti neljä eri urakoitsijaa.
Enonselän ulapan kalastaa seurattiin kaikuluotaamalla ja koetroolaamalla ulappa keskikesällä ja loppukesällä 2016. Ennätyssuuri kuorevuosiluokka oli harventunut huomattavasti talven ja kevään aikana. Siitä huolimatta kuoretiheys oli alkukesällä liian suuri ravintoresursseihin nähden, mikä näkyi kuoreen koossa. Niiden kunto kuitenkin koheni kesän aikana. Vuonna 2016 syntynyt uusi kuorevuosiluokka oli melko runsas, ja koko kuorekannan biomassa oli elokuussa n. 90 kg/ha. Kuorekannan ikäjakauma oli tasapainoisempi kuin pitkään aikaan. Kuoreen runsaus näkyi ahventen kunnossa: ulapalla esiintyneet kalansyöjäkoon ahvenet olivat keskimääräistä lihavampia. Sen sijaan kuhanpoikasten määrä oli ulapalla paljon pienempi kuin kuoretiheyden perusteella olisi voinut ennustaa. Särkikalojen ja muikun tiheydet olivat ulapalla todella pieniä.
Vesijärven potentiaaliset niittokohteet kartoitettiin syksyllä 2016 kiertämällä Vesijärven rannat veneellä läpi suurimpien osakaskuntien edustajien kanssa. Mahdolliset niittokohteet kuvauksineen on tallennettu jatkokäyttöä varten Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunaan. Tällä tavoin kartoitettuja alueita on yhteensä 494 ha. Tehtyä kartoitustyötä karttasovelluksineen voidaan käyttää jatkossa niittokohteiden valintaan ja niittojen suunnitteluun.
Jomiset Oy hoitokalasti Laitialanselällä, jossa loppukevään rysäpyynnin hoitokalastussaalis oli 2370 kg. Laitialanselällä kalastivat keväällä ja kesällä lisäksi talkookalastajat 11 300 kg. Jomiset Oy:n hoitokalastus jatkui syksyllä, mutta riskinä oli, että hoitokalastussaalis jäisi tavoitetta pienemmäksi mm. piileväkukintojen vuoksi.
Edellisten toimenpiteiden lisäksi hankkeesta osarahoitettiin Enonselän syvännealueiden hapatusta kesäajalta. Hankkeen alkamisesta ja etenemisestä tiedotettiin Vesijärvisäätiön verkkosivuilla ja uutiskirjeissä.
Marraskuussa kutsuttiin media Kurhilan altaiden kunnostuskohteell,ejossa Yle Lahti teki radiohaastattelun sekä uutisen Hämeen alueuutisiin. Lisäksi Etelä-Suomen Sanomat julkaisi artikkelin kunnostuksesta.
Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden tukeminen Säkylän Pyhäjärvellä ja Lahden Vesijärvellä -paikallista verkosto-osaamista yhteiseksi hyväksi
VHS-hanke on ympäristöministeriön 50 %:n tuella rahoittama yhteistyöhanke, jota hallinnoi Pyhäjärvi Instituutti. Vuoden 2015 puolella alkanut hanke jatkuu 30.9.2017 asti. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa kahden keskeisen suomalaisen sisävesikunnostuskohteen yhteistyönä vesienhoitosuunnitelmien ja niitä täsmentävien toimenpideohjelmien tavoitteita seuraavien teemojen alla: vesistökuormituksen seurannan kehittäminen, ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen valuma-alueella uusia ravinteiden kierrätysinnovaatioita käyttäen, sisäisen kuormituksen ja happivajeen aiheuttamien ongelmien torjuminen, liiallisesta vesikasvien kasvusta aiheutuvien ongelmien, resuspension (pohjasta takaisin veteen nousevien ravinteiden) vähentämisen ja kasvihuonekaasujen vähentämisen yhdistäminen. Tavoitteena on tuottaa kustakin toimenpidekokonaisuudesta merkittävää uutta osaamista, jota voidaan jakaa esimerkiksi vesistökunnostusverkoston kautta kaikille vesistökunnostuksista kiinnostuneille.
Vesijärvellä kartoitettiin kevään 2016 aikana ensin kolorometriä testaten ja sen jälkeen vesinäyttein Haritunjoen kuormittavimpia ojia ja sivuhaaroja sekä selvitettiin mahdollisten ojanpohjasuodattimien paikkoja.
Kolorometri todettiin kenttäkäytössä epäluotettavaksi ja kaikki jatkotoimenpiteet perustuivatkin perinteisellä vesinäytteiden otolla kerättyyn aineistoon. Hankkeesta järjestettiin huhtikuussa Haritunjoen maanomistajille keskustelutilaisuus Paimelan koululla. Mahdollisista ojanpohjasuodattimien kohteista tehtiin syyskesällä maastomittaukset (ProAgria Etelä-Suomi). Varsinaista toimenpiteiden toteutussuunnittelua on tehnyt Henri Vaarala Pyhäjärvi-Instituutista.
Haritunjoen lisäksi hankkeessa on toteutettu pienimuotoisia kunnostustöitä Kamppilanojassa ja Purunojassa, joissa on pohjapatosarjat. Kamppilanojassa kunnostettiin patoa ja Purunojassa tyhjennettiin lietetasku.
Talvella 2016 aloitettiin talviniitto Vesijärvellä. Niittokohteiden soveltuvuudesta talviniittoon pyydettiin linnuston kannalta lausunto asiantuntija Esa Lammilta. Niiton vaikuttavuuden seuraamiseksi kartoitettiin helmi-maaliskuussa 2016 ruovikon tiheyttä ja korkeutta seurantalinjoilla. Tarjouskilpailun niittourakasta voitti Hot Mill Oy. Niittoja toteutettiin runsaan 20 ha alalla. Niittojäte on kohteesta riippuen läjitetty maalle, poltettu tai kerätty hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön niittojätettä on hakenut Rakennusbetoni ja Elementti Oy.
Vesijärven tilan ja hapetuksen vaikutusten seurantaan liittyen järjestettiin tutkijakokoukset maaliskuussa ja marraskuussa 2016. Hanketta ja sen toimenpiteitä on myös esitelty Vesijärvisäätiön verkkosivuilla sekä uutiskirjeissä. Talviniitosta on lisäksi julkaistu artikkeli Vesistökunnostus-verkoston uutiskirjeessä sekä Etelä-Suomen Sanomissa.
Järvikunnostusyhteistyön esiselvityshanke
Esiselvityshanke on Etpähä ry:n ja Päijänne-Leader ry:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 – 2020 rajoittama Leader-hanke, jossa julkisen tuen osuus on 100%. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2016 – 31.12.2016. Hanke on luonteeltaan esiselvityshanke, jonka tavoitteena on tunnustella suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten järvikunnostustoimijoiden yhteistyövalmiuksia kokonaisvaltaisen vesienhoidon teemoissa. Yhteisiä teemoja ovat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen, hoitokalastusasiantuntemuksen ja -kokemusten vaihtaminen sekä hoitokalastussaaliin hyötykäytön edistäminen, leväkukintojen ennakoiminen ja niiden haittojen torjunta, ruovikoiden hoito ja ruo’on hyötykäytön edistäminen, sekä kansalaisseurannan ja -aktiivisuuden edistäminen.
Hankkeessa luotiin hankekonsortio, jonka jäsenet hakevat omilta Leader-toimintaryhmiltään rahoituksen Vesijärvisäätiön koordinoimaan hankekokonaisuuteen Holistic Approach in Lake Restoration (Hola Lake). Esiselvityshankkeessa laadittiin yhteinen projektisuunnitelma ja sen edellyttämä budjetti sekä niihin pohjautuva hankekumppanien yhteistyösopimus. Tavoiteltu kansainvälinen Leader-hanke suunniteltiin 2,5 vuotiseksi. Konsortion luomiseksi ja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi tavattiin järvikunnostustoimijoita Ruotsissa kahdella eri matkalla (Regito AB, Hässleholmin kunta, LAG PH). Virosta tunnusteltiin useamman toimijan mahdollisuuksia osallistua hankkeeseen ja virolaisia hanketoimijoita Peipsi-järven alueelta kävi myös Lahdessa vierailulla. Suomesta hankekonsortioon liittyivät Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry sekä Pyhäjärvi-Instituutti.
Hapetus
Talvella 2015 – 2016 käytössä oli kolme hapetinta: yksi Lankiluodossa ja kaksi Enonsaaren ympärillä. Ne olivat käytössä 9.3. – 21.4.2016 välisen ajan. Talvinäytteet otettiin noin viikkoa hapettimien käynnistämisen jälkeen. Happitilanne oli hyvä sekä Lankiluodon että Enonselän syvänteillä. Hyvästä happitilanteesta huolimatta ravinne- ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat koholla pohjan lähellä, viitaten hapettimien käynnistämistä edeltäneeseen heikkoon happitilanteeseen, tai vaihtoehtoisesti virtausten mukana muilta alueilta kulkeutuvaan ravinteikkaampaan veteen.
Keväällä 2016 Enonselän ja Myllysaaren syvänteet kerrostuivat lämpötilan suhteen jo toukokuun alussa. Lankiluodon ja Enonsaaren syvänteiden hapettimet 1-7 käynnistettiin kesä-heinäkuun vaihteessa.
Myllysaaren hapetin käynnistettiin vasta heinäkuun lopulla, 25.7.2016. Hapetus aloitettiin laitteilla 1-7 parisen viikkoa aiemmin kuin kesällä 2015. Myllysaaren hapetus aloitettiin puolestaan parisen viikkoa myöhemmin kuin edellisenä kesänä. Hapettimissa ei ollut teknisiä ongelmia vaan ne olivat toiminnassa koko kesän hapetusjakson.
Myllysaaren syvänteessä ei havaittu hapettomuutta kesän 2016 aikana. Automaattimittauksen mukaan pohjanläheisen veden happipitoisuus oli heikko (alle 2 mg/I) noin viikon ajan, ja melko heikko (alle 4 mg/I) noin kuukauden ajan heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Syystäyskierto aikaistui hapetuksen aiheuttaman alusveden lämpenemisen seurauksena. Se alkoi noin 10.8.
Enonsaaren syvänteen happitilanne oli Myllysaarta heikompi. Pohjanläheinen vesi oli käytännössä hapeton kesäkuun lopussa, mutta vain 3 päivän ajan, jonka jälkeen lämpötilaerot tasoittuivat ja happitilanne parani. Toinen pohjanläheisen veden heikkohappinen jakso ajoittui heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin pohjanläheinen vesi oli kuitenkin automaattimittauksen mukaan vielä hapellinen, vaikkakin happea oli enää 0,5 mg/1.
Pohjanläheisen veden happipitoisuus oli alle 2 mg/I- raja-arvon kesäkuun puolivälistä kesäkuun loppuun noin kahden viikon ajan. Toinen heikkohappinen jakso ajoittui heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin pohjanläheisen veden happipitoisuus oli alle 2 mg/I reilun kahden viikon ajan. Edelliseen kesään verrattuna kesän 2016 happitilanne oli hiukan heikompi. Kesällä 2015 heikkohappiset jaksot (happea alle 2 mg/I) olivat vain muutamien päivien pituisia.
Syystäyskierron alkaessa 10.8.2016, Enonsaaren ja Lankiluodon syvänteiden pohjanläheisen veden lämpötila oli ehtinyt nousta lähes 18 asteeseen. Mixox -hapetinlaitteiden vaikutus alusveden lämpötilaan oli odotetun kaltainen. Lankiluodon syvänteen alus- ja päällysveden ravinnepitoisuudet nousivat alkukesän aikana.
Osittain syynä oli pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen. Havaintojen perusteella happitilanne oli heikoimmillaan kesäkuun lopulla, jolloin pohjan lähellä oli happea 1,2 mg/1.
Hoitokalastus, petokalaistutukset ja virtavesikunnostukset
Hoitokalastuksia tehtiin Vesijärvellä edellisien vuosien tapaan. Vesijärvellä oli viime vuonna kaksi hoitokalastusta ammatikseen harjoittavaa yritystä. T:mi lle’s Fisk vastasi rysäpyynnistä ja Jomiset Oy nuottapyynnistä. Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen työntekijät hoitokalastivat rysillä ja nuotilla muun hoitotyön ohessa ja vesialueiden omistajat tekivät hoitokalastusta talkootyönä rysillä ja katiskoilla. Myös kalastusseurat osallistuvat hoitokalastukseen järjestämällä onki- ja pilkkikilpailuja.
Vesijärven hoitokalastuksen tavoitteena on pyytää vähäarvoista kalaa 20 kg/ha. Hoitokalastus on tällä hetkellä ylläpitävää hoitokalastusta, joka estää muuten vähän pyydettyjen särkikalojen runsastumista. Vaikutus on myös kalataloutta edistävä, koska se pitää särkikalakannat pieninä ja takaa nuorille petokaloille vähemmän ravintokilpailijoita ja suuremmille sopivaa ravintokalaa. Myös petokaloilla on tärkeä merkitys särkikalojen runsastumisen ehkäisemisessä.
Hoitokalastuksen 200 000 kg:n tavoitteesta jäätiin muutaman edellisvuoden tapaan myös vuonna 2016. Vesijärven hoitokalastussaalis oli viime vuonna yhteensä 107 869 kiloa. Laskennallisesti saaliin mukana järvestä poistui noin 650 kiloa fosforia. Runsaimmat saalislajit olivat särki, lahna ja salakka. Saalis painottui selvästi Enonselän ja Paimelanlahden alueille kuten viime vuosina on usein käynyt. Enonselälle ja Paimelanlahdelle laskettu hehtaarikohtainen saalis oli 24,5 kiloa, kun muualla Vesijärvellä jäätiin alle 10 kiloon hehtaarilta. Etenkin alkusyksystä piilevä haittasi nuottaamista, mutta onnistuneitakin nuottapäiviä kertyi suhteellisen paljon. Vetokohtaiset saaliit jäivät kuitenkin alhaisiksi, koska kunnollisia särkikalaparvia ei löytynyt. Särkikalojen parveutuminen vaihtelee paljon ympäristöolosuhteiden mukaan, mutta on mahdollista, että särkikalakannat ovat myös harventuneet. Vesijärvisäätiö rahoitti hoitokalastusta lähinnä Hollolan Vesillä.
Vesijärvisäätiö rahoitti edelleen myös perinteistä tammikuista pyydystalkootapahtumaa. 18.1. alkaneissa talkoissa korjattiin vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä sekä koottiin hoitokalastusta varten WEKE katiskoja.
TUTKIMUSHANKEYHTEISTYÖ
Vuoden 2016 alusta aloitti työnsä Vesijärvisäätiön ja Helsingin yliopiston yhteisrahoitteiseen Tenure Track apulaisprofessuuriin valittu PhD Tom Jilbert. Hän on ryhtynyt kokoamaan tutkimusryhmää Vesijärvi tutkimukseen ja laatinut ensimmäiset hakemuksensa tutkimusrahoituksen lisäämiseksi Vesijärvi tutkimukseen. Tom Jilbert on myös ollut syksyn aikana aktiivinen kesäkuussa 2018 Lahdessa järjestettäväksi suunnitellun kansainvälisen järvikunnostussymposiumin valmisteluissa.
Vesijärvisäätiön oma tutkimusrahoitus kohdistuu hankkeille, joiden fokus on toteutettavien vesienhoidon toimenpiteiden lähtökohtien tai vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimusrahoitusta kohdistettiin 2009 aloitetun linjan mukaisesti erityisesti hapetukseen liittyvään tutkimukseen. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen vetämänä selvitettiin lähinnä ravintoverkkoon liittyviä näkökohtia, erityisesti Enonselän ulapan kalatiheyttä, kalabiomassaa ja lajijakaumaa sekä eläinplanktonin määrää ja laatua.
Väitöskirjayhteistyötä jatkettiin professori Kalevi Salosen kanssa. Vesijärvisäätiö rahoitti Salosen ohjaamaa Mikael Kraftin väitöskirjatutkimusta, jossa selvitettiin mm. kuinka Enonselän koneellinen hapetus vaikuttaa talviaikaiseen leväyhteisöön, ja millaisella hapettimien käytöllä parhaiten voidaan estää haitalliset leväesiintymät.
VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOITUMINEN
Yhteisillä aalloilla -hanke
Pääosa säätiön viestintätoimenpiteistä vuonna 2016 tehtiin osana Hämeen ammattikorkeakoulun, Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön ”Yhteisillä aalloilla” -viestintähanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ihmisten tietoisuutta vesien tilasta ja osaamista tilan parantamiseen liittyvissä toimissa sekä lisätä omaehtoista kiinnostusta vesienhoitoon. Hanke alkoi 1.9.2015 ja jatkuu elokuun 2017 loppuun asti. Sen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-20.
Hanke järjesti tai oli mukana vuoden aikana yli 30 tapahtumassa. Tapahtumien lisäksi teetettiin ja jaettiin kansalaisille näkösyvyyslevyjä oman vesistöseurannan työkaluiksi. Mittauslomakkeita palautui Vesijärveltä, Tiilijärveltä, Urajärveltä, Ruotsalaiselta ja Etelä-Pohjanmaan Alajärveltä. Kokeilu on kiinnostanut valtakunnallisestikin ja kyselyjä toteutuksesta on tullut eri puolilta Suomea.
Vajaasti hyödynnetyn kalan käyttöä edistettiin pitämällä yhteensä viisi särkiruokakurssia Hollolassa ja Asikkalassa. Kursseja varten koottiin pääasiassa hoitokalastussaalista noutaneilta saatuja särkikalareseptejä ja koottiin ne kalareseptivihkoseksi. Lisäksi julkaistiin ”Hämeen vesien suojeluvinkit” -vihkonen ja kalapaikkaopas ”Pieni lähikalaopas Salpausselän alueelle”.
Hankkeessa käynnistettiin vesien tilan ja hoitotoimenpiteiden karttasovelluksen teko määrittelemällä parametrejä ja selvittämällä rakennevaihtoehtoja. Tavoitteena on yhdistää karttaan osavaluma-alueet ja uomaverkosto ja tarjota kansalaisille kartan avulla kokonaiskuva säätiön toiminta-alueen vesienhoidon toimenpiteistä ja kohteista.
Maatalouden vesiensuojelutyön osalta hollolalaisille Jenni ja Juha Ruotsalaiselle annettiin ”Ympäristöystävällinen maatila 2016” -tunnustus Vesijärven hoidon hyväksi tehdystä työstä. Ruotsalaiset edesauttoivat Myllyojan kosteikkoketjun syntymistä mm. kokoamalla maanomistajia hankkeen taakse ja osallistumalla talkoilla rakentamiseen. Tunnustus myönnettiin yhteistyössä MTK Hämeen kanssa. Syksyllä kokeiltiin Lahden Nastolassa niitetyn vesikasvimassan peltolevitystä. Ylivuotisen massan levitys onnistui erinomaisesti ja tarjoaa jatkossa yhden vaihtoehdon niittojätteen käytölle.
Hanke oli myös vahvasti mukana kokoamassa ensimmäistä Vesijärvi-viikkoa ja luomassa Vesijärvisäätiön ensimmäistä apurahojen myöntöprosessia. Lisäksi hankkeen aktivoinnin avulla pohjoisessa Päijät-Hämeessä käynnistyy vuonna 2017 vesienhoitoon painottuva ympäristökasvatushanke, jota toteuttavat Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän 4H-yhdistykset.
Vesijärvi-viikko
Elokuussa (13.- 21.8.) toteutettiin ensimmäistä kertaa erityinen Vesijärvi-viikko. Viikon tavoitteena on viestiä vesistöjen merkityksestä, järjestää viikolle teemaan liittyviä tapahtumia sekä saada erilaisia toimijoita järjestämään viikolle omia tapahtumiaan. Viikon aikana oli 22 tilaisuutta, joita oli järjestämässä 29 eri yhdistystä, yritystä tai henkilöryhmää. Viikon myötä saatiin runsaasti medianäkyvyyttä ja luotiin uusia yhteistyösuhteita sekä syvennettiin aiempia. Viikosta luodaan vuosittainen tapahtuma. Vesijärvi-viikon 2016 tapahtumat on lueteltu osana toimintakertomuksen tapahtumalistausta.
Puhdas Vesijärvi -uutiskirje
Vesijärvisäätiö lähetti vuonna 2016 kolmetoista yleistä Puhdas Vesijärvi -sähköistä uutiskirjettä. Kokonaisjakelu oli noin 1000 kpl. Entiseen tapaan uutiskirjeessä kerrottiin säätiön toiminnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös lähimpien sidosryhmien, kuten Lahden ympäristöpalvelujen, Vesijärven ystävien ja Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnasta. Uutiskirjeiden lisäksi lähetettiin neljä erillistä kummikirjettä. Lisäksi jokaiselle uudelle kummille lähetettiin Tervetuloa kummiksi -kirje. Uutiskirjejakelu käsittää myös eri mediat. Erillisiä mediatiedotteita lähetettiin niin ikään kolmetoista.
Sosiaalinen media
”l love Vesijärvi” -Facebook-sivulla oli vuoden 2016 lopussa yli 4000 tykkääjää. Määrä on lähes kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Maksullista markkinointia on jatkettu, ja miltei koko ajan on ollut vähintään sivutykkäyksiä kerryttävä kampanja menossa. Ryhmän jäsenistä 67 % on naisia. Tyypillinen seuraajaryhmä on 35-64-vuotiaat naiset Lahdessa ja sen lähialueilla. Myös miehet ovat aktivoituneet vuoden aikana kommentoimaan aiempaa enemmän.
Kuvat tai kuvallinen materiaali kerää eniten tykkäyksiä ja jakoja. Selkeästi suosituin julkaisu oli kuva ”Vesku auringonlaskun aikaan”, jolla näyttökertoja on 10 300 kpl, tykkäyksiä 775 kpl ja jakoja 23 kpl. Maksullisella markkinoinnilla hyvän näkyvyyden saavuttaneita julkaisuja olivat ilmoitus Vesijärvisäätiön seinäkalenterin kokoamisesta, Vesijärvi Baywatch t-paidat ja kummijäsenyys joululahjaideana.
Lähisidosryhmien kanssa yhteisellä ”Vesijärvi puhtaaksi” -ryhmällä oli vuodenvaihteessa reilu 500 tykkääjää, eli vuodessa on tullut kasvua 60 henkilön verran. Ryhmä koostuu pitkälti vesiensuojelusta ja -hoidosta kiinnostuneista ammattilaisista ja aktiiveista ja sivulle laitettavat päivityksetkin liittyvät vesien hoitoon ja tilaan. Kiinnostavin julkaisu vuonna 2016 oli talviniittoja koskeva päivitys. Seuraavina olivat Pikku-Veskun Puuhapiknik, lltalehdestä linkitetty ” Opintotuella elävä Paavo, 23 keksi särki-innovaation – palkittiin 10 000 eurolla” sekä Lahtelaisen kalastusopasta varten laadittu karttakuva, jossa näkyy järjestäytyneiden osakaskuntien rajat.
lnstagramissa seuraajamäärä kasvoi yli kolmensadan 2016 loppuun mennessä. ”I love Vesijärvi” -hastageilla on merkitty noin 950 valokuvaa. Kuvasyötteen säännölliset päivitykset lisäävät selkeästi kiinnostusta säätiön ”@ilovevesijarvi” -profiilia kohtaan. Järvimaisemakuvien lisäksi on julkaistu kuvia messuilta ja Vesijärvi viikolta. lnstagramissa on nostettu esille myös Vesijärvi-aiheisia tuotteita kuten t-paidat ja seinäkalenterit sekä Päijät-Hämeen Osuuspankin suunnittelema liikelahja Pro Vesijärvi -savusärki.
Vesijärvi-tutkijoita ja muita vesialan asiantuntijoita aktivoitiin kirjoittamaan yleistajuisia lyhyitä tekstejä, joissa he kertovat tuloksistaan tai työstään. Tekstit julkaistiin ”yhteisillavesilla.blogspot.fi” -blogissa. Erityisesti kalaston merkitys veden tilaan nousi kiinnostavaksi aiheeksi, josta syntyi myös keskustelua.
Mediatyö
Pääosa mediaviestinnästäkin toteutettiin Yhteisillä aalloilla -viestintähankkeen kautta. Mediakutsuja eri tapahtumiin lähetettiin yhdeksän. Vuonna 2016 säätiön oman mediaseurannan mukaan Vesijärvisäätiöstä tai säätiön toimialueen vesistöistä oli printtimediassa 85 juttua ja yksi pääkirjoitus. Määrä oli hivenen suurempi kuin edellisenä vuonna.
Juttuja oli mm. Etelä-Suomen Sanomissa, Seutunelosissa, Uusi Lahdessa, Maaseudun Tulevaisuudessa, Tekniikka ja Talous -lehdessä ja Suomen kalastuslehdessä. Vesijärvisäätiön toiminnasta ja Vesijärvestä kerrottiin myös Opettajan retkioppaassa ja Lahden purjehdusseuran veneilyohjelmassa. Radiossa oltiin esillä mm. Radio Voiman ja Yle Lahden suorissa haastatteluissa ja tv:n puolella YLE Hämeen paikallisuutisissa.
Vesijärvi-viikon avauksesta saatiin lyhyt suora tv-haastattelu myös YLE:n valtakunnalliseen aamulähetykseen.
Muita viestintään ja verkostoitumiseen liittyviä aktiviteetteja
Vesijärvisäätiö osallistui aktiivisesti kansallisen vesistökunnostusverkoston toimintaan sekä Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja Lahden seurakuntien ympäristö-toimikunnan työhön. Suuri osa viestintäaktiviteeteista tapahtui toimintakertomuksen liitteeseen kirjattujen monimuotoisten tapahtumien yhteydessä ja niiden kautta.
VARAINHANKINTA
Säätiön tuloslaskelmassa varainhankinta käsittää tuotemyynnin, varainhankintatapahtumat sekä lähinnä yksittäisille ihmisille suunnatut keräykset ja kampanjat. Suurin osa varainhankinnan tuotoista tuli tapahtumatuotoista (8127,88 €), kummimaksuista (6391,80 €) ja tuotemyynnistä (4830,67 €). Lipaskeräykset tuottivat 1041,80 €. Vuonna 2016 koko varainhankinnan tuotto oli yhteensä 25 922,15 €. Lähinnä ostopalveluista ja materiaalihankinnoista koituneita kuluja aiheutui 4 990,80 €.
TALOUS JA RAHOITUS
Vuonna 2016 säätiöllä oli 11 vähintään kolmevuotisen sopimuksen tehnyttä päätukijaa: DNA, Etelä-Suomen Sanomat, Fazer, Hartwall, Kemppi, Koiviston Auto, Lahden Teollisuusseura, LähiTapiola Vellamo, Mainostoimisto Ilme sekä Päijät-Hämeen Osuuspankki. Päätukijoiden ohessa säätiöllä oli vuonna 2016 kolme keskitason Vellamo-tukijaa: Renor, Rantalainen Lahti sekä Lahden Messut sekä suurempi joukko vaihtelevilla summilla toimintaa rahoittavia tukijoita.
Vesijärven kunnista Lahden kaupunki on sitoutunut osallistumaan Vesijärvisäätiön rahoitukseen 100 000 €:n osuudella, Hollolan kunta 70 000 €:n osuudella ja Asikkalan kunta n. 8200 €:n osuudella. Näiden lisäksi kaupungin yhtiöt Lahti Aqua ja Lahti Energia ovat keskeisiä Vesijärvisäätiön rahoittajia. Lahti Aquan vuotuinen rahoitusosuus on 100 000 € ja Lahti Energian 50 000 €.
Osa säätiön laskennallisesta perusrahoituksesta koostuu yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppanilta saadusta ns. partner-työstä, joka kattaa säätiön työssä tarvittavia palveluita, tuotteita tai näkyvyyttä. Partner-työn arvo oli edellisen vuosien tapaan huomattava. Se sisälsi ilmoitustilaa Etelä-Suomen Sanomissa, Mainostoimisto Ilmeen palvelua sekä emeritusprofessori Kalevi Salosen tutkimus-työpanosta. Yksin Etelä-Suomen Sanomilta saadun ilmaisen ilmoitustilan arvo oli 66 652 €.
Vuonna 2016 Vesijärvisäätiön varsinaisen toiminnan tulorahoitus nousi huomattavasti edelliseen vuoteen nähden. Vuoden 2015 363 485,37 €:sta noustiin vuonna 2016 627 097,21 €:oon. Summassa on otettava huomioon, että Lahti Aqua maksoi suoraan Vesijärvi-ohjelman mukaisien toimenpiteiden kustannuksia 50 000 €:n arvosta ja näin ollen Vesijärvisäätiön kirjanpidossa näkyy vain puolet budjetoidusta Lahti Aqua rahoitusosuudesta. Tulorahoituksen kasvun ohessa kasvoi myös toiminnan volyymi merkittävästi ja tilikauden koko toiminnan tulos jäi 26 015,51 € alijäämäiseksi.
LIITE
Vuoden 2016 tilaisuuksia ja tapahtumia
18.- 29.1.Pyydystalkoot
25.- 28.1.Näkösyvyyslevyjen teettäminen osana pyydystalkoita
27.1. Vesijärviviikon esittely LAMKin ensimmäisen vuoden ympäristöteknologeille
27.1. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
15.2. Kansallisen vesistökunnostusverkoston kokous Helsingissä
18.2. Suomi100Foorum -gaala
25.2. ELV-keskuksen hankekoulutus Lahti
5.3. Puhtaan Vesijärven pilkkikisat
7.3. Kantahämäläiset tutustumassa Vesijärven talviniittoihin, talvinuottaukseen ja kalojen liikkumisen seurantapilottiin. Samalla mediatapahtuma.
8.3. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
9.3. Särkikalasta ruokaa iltakurssi Hollolassa 1
10.3. Särkikalasta ruokaa iltakurssi Hollolassa 2
16.3. Särkikalasta ruokaa iltakurssi Hollolassa 3
17.3. Särkikalasta ruokaa iltakurssi Hollolassa 4
14.4. Some viestinnässä, info, Lahti
14.4. Haritunjoen viljelijätilaisuus ojien suodatusratkaisuista, Paimelan koulu
21.4. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
22.- 24.4.Pihapiiri -messut
2.5. Työpaja Salpauksen kalatalous- ja ympäristönhoitajaopiskelijoille Vesijärvi-viikosta Asikkalassa
3.5. Nastolan Uudenkylän vesistöpalaveri, Uudenkylän seurantalo
4.5. Niittoaktivointia Hahmajärvellä
7.5. Päijät-Hämeen kylämarkkinat Lahti
10.5. Vesijärvi-viikon esittely Kansalliset seniorit, Lahti
17.5. Päätukijatapaaminen ESA:ssa
18.5. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
23.5. Vieraslaji-info ja jättiputken torjunnan esittely Hollolan Lahdenpohjassa
25.5. Hollolan vesistöinfo
26.5. Kansallisen vesistökunnostusverkoston kokous Helsingissä
7. – 9.6. Kansallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lappeenrannassa
9.6. Lammin Pääjärven tiedepolun avajaiset, vesitutkimuspisteessä vierailu
11.6. Splash Games Water Festival -tapahtuma, Lahden maauimala
13.6. Maatalouden ympäristöhanketoimijoiden palaveri ja hankepalaveri Hämeenlinna
16.6. Vesistöilta Vääksyssä
21.6. Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön lähikalastustapahtuma Vääksy
22.6. Kempin kesäjuhlat
7.8. Kanavan laidalla -tapahtuma Vääksyssä. Mukana paneelikeskustelussa
12.-13.8.Aalloilla hankkeen osasto Anianpellon markkinoilla. Haastattelu ohjelmalavalla
13.8. Puhtaasti vesillä, Lahden matkustajasatama
13.-14.8.Kapteeni ja rullatehtaan Aino -teatteriesitykset, Ainopuiston teatteri
15.8. Kesäretki Enonsaaren luonnonsuojelualueelle
15.8. Puuhis, Launeen perhepuisto
16.8. Sataman peräkonttikirppis
16.8. Studia Vesijärvi, Lahden kaupunginkirjaston auditorio
17.8. Vesille Hollolassa, mukana Salpaus Asikkalan tapahtumassa
17.8. Onki-iltapäivä, Pikku-Vesijärvi
17.8. Suuntana Vesijärvi: tauluja, lauluja, satuja ja suojelevia tekoja, sataman makasiini
17.8. Sataman laulut
17.8. Grillipäivä, Launeen perhepuisto
17.8. Kahvisaaren melontapäivä, Niemen venesatama
18.8. Ympäristöystävällisen tilan julkistaminen, mediatilaisuus, Hollola
18.8. Mettis Run, Metsäkankaan päiväkoti
18.8. Kysymyksiä ja vastauksia Vesijärvestä -paneelikeskustelu, Lahden satamassa yhteistyössä Yle Lahden kanssa
18.8. Avoin ohjelmallinen Vesijärvi-risteily Lahti – Paimela
18.8. Kalaruokailta Lahden satamassa
18.8. Pintaa syvemmälle, Mukkulan koulun Vesijärvi-päivä
20.8. Pikku-Veskun Puuha-Piknik
20.8. Siikaniemen järvikalapäivä, Hollola
21.8. Upila Open -päivä, Hollolan Upilan lefrikeskus
3.9. Viitasammakko kutsuu -tapahtuma Nastolan Sylvojärvellä
5.9. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous, Lahti/ Hämeenlinna
6.9. Växjö:n vesienhoidosta vastaavien vierailu Lahteen
7.9. Vastuullisuusviestin särjen fileointikisa, Lahti
10.9. Kylämarkkinat Hollolan kirkonkylällä
16.- 18.9.Caravan -messut
22.9. Ympäristökylätapahtuma Lahdessa, haastattelu ohjelmalavalla
27. ja 30.9.Vesikasvien niittojätteen peltolevitys -kokeilu Nastolassa
4.10. Päijäthämäläiset ympäristökasvattajat Hämeenlinnassa
6.10. Kansallisen vesistökunnostusverkoston kokous Helsingissä
13.10. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
15.10. Veneennostotapahtuma Messilässä
20.10. 4H-toimijoiden retki Lammin biologisen aseman luontopolulle ja vesitutkimuspisteeseen opastaminen
5.-6.11. Kätevä & Tekevä -messut
14.11. Kosteikkojen määräaikaishuolto, mediatapahtuma Asikkala
15.11. Lahden tiedepäivä ja Päijät-Hämeen LUMAn tapaaminen
16.11. Vesijärven tutkijakokous
17.11. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
22.11. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
8.12. Vesijärvi-esittely Ankkurin miestenkerhossa
10.12. Karisman joulu
10.12. Pelicans Ladies Club Night -tapahtuma, ISKU Areena
14.12. Särkikalakurssi Asikkalassa
