Järvien kunnostus ja ravinteiden kierrätys sisäistä kuormitusta hyödyntämällä – alusveden puhdistuksen uusi sovellus

Rahoittaja: Ympäristöministeriö osana hallituksen vesien- ja merenhoidon kärkihanketta, kokonaiskustannusarvio 358 535 euroa, josta ympäristöministeriön osuus 240 188 euroa.
Toteuttaja: Helsingin yliopisto, professori Jukka Horppila ja työryhmä
Yhteistyökumppanit: Lahden ympäristöpalvelut, Nordkalk Oy ja Vesijärvisäätiö
Toteutusaika: 2017-2019, 26 kk

Tiivistelmä

Rehevöityneiden järvien kunnostus on vain harvoin johtanut veden laadun pysyvään paranemiseen. Suurin ongelma on se, että järven suurimmat ravinnevarastot ovat sedimentissä, jonka poistaminen on mahdollista vain harvoin. Siksi useimmat kunnostusmenetelmät pyrkivät vain pidättämään fosforin sedimentissä. Nämä kunnostustoimet ovat useimmiten tehottomia ja niiden vaikutukset vain väliaikaisia, koska rehevissä oloissa monet mekanismit edistävät fosforin kiertoa sedimentistä veteen.

Nykyisessä kunnostusstrategiassa on myös kaksi periaatteellista ongelmaa:
1) pidättämällä fosforia järviin estetään niiden toipuminen pitkällä aikavälillä
2) järviin kertynyttä fosforia ei saada kiertoon.

Tässä hankkeessa sovelletaan uutta kunnostusmenetelmien yhdistelmää, joka ratkaisee nämä ongelmat. Sen sijaan, että yritetään hillitä sisäistä kuormitusta, käytetään sitä hyväksi. Hankkeessa käytettävässä uudessa menetelmässä hapettomuudesta kärsivän syvänteen runsasravinteista alusvettä pumpataan rannalle sijoitettuun ravinnesuodattimeen ja johdetaan kosteikon kautta takaisin järveen. Tällöin sedimentin fosforivarastot alkavat pienentyä, järvi alkaa karuuntua ja poistettava fosfori saadaan talteen.

Hankkeessa menetelmää sovelletaan pahoin rehevöityneellä Lahden Kymijärvellä. Hankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja ravinnesuodattimia toimittavan yrityksen kanssa. Kunnostuksen vaikutuksia Kymijärven ravinnedynamiikkaan ja rehevyyteen sekä ravinteiden poiston tehoa seurataan mittausten ja näytteenoton avulla. Hankkeessa sovellettavalla uudella menetelmällä voidaan yhtäaikaisesti konkreettisesti parantaa rehevöityneiden vesien tilaa ja samalla tehostaa ravinteiden kierrätystä ottamalla vesistöön kertyneitä ravinteita käyttöön. Lisäksi projektissa edistetään liiketoimintaa kehittämällä uudesta menetelmästä laajasti eri kohteissa sovellettavaa tuotetta. Paitsi, että hankkeessa kohennetaan rehevöityneen Kymijärven tilaa, hanke tuo tietoa uudesta järvien kunnostusmenetelmästä, joka voi monissa kohteissa syrjäyttää aiemmin käytetyt tehottomat menetelmät. Hanke voi siis hyvin laajasti vaikuttaa järviekosysteemien hoitoon ja kunnostukseen ja antaa viranomaisille uusia keinoja järvien rehevöitymisestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Tuloksia

 

Tulosta