Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus EAKR-varoista ja Vesijärvisäätiö
Kesto: 2012 – 31.12.2014
Lisätiedot: ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen, etunimi.sukunimi(a)vesijarvi.fi
Rehevöityminen vesistöissä johtuu veden ravinnepitoisuuksien kasvusta. Se ilmenee veden samenemisena, vesikasvillisuuden lisääntymisenä ja ranta-alueiden rihmalevien liiallisena kasvuna.
Rehevöityminen voi lisätä luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi monet runsaslajiset lintujärvet ovat syntyneet juuri rehevöitymällä. Luonnonkirjo todennäköisesti kuitenkin kaventuu, koska karut kasvupaikat ja niiden lajisto vähenevät. Rehevöitymisen myötä lisääntyvät monet ei-toivotut ilmiöt, kuten tiivis rantakasvillisuus, yksipuolinen kalasto (särkikalat), hapettomuus ja myrkylliset sinilevät.
Kerran alkuun päässyttä rehevöitymistä on vaikea hillitä. Ravinteet kertyvät vuosien kuluessa vesien pohjasedimenttiin ja maaperään. Vaikka kuormitus loppuu, saattaa rehevöityminen yhä jatkua, kun varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin levien ja kasvien käyttöön.
Vesiekosysteemin palautumista lähemmäksi luonnontilaa voidaan nopeuttaa aktiivisilla kunnostustoimilla, joista Melli-hankkeessa kokeiltiin kahta kemiallista käsittelyä sekä testattiin sedimentin käsittelyä sähköimpulssein. Lisäksi laadittiin Työtjärven kunnostussuunnitelma. Ravinnekuormituksen vähentäminen on kuitenkin ainoa pysyvä keino vähentää rehevöitymistä.
Loppuraportit:
Matjärven alumiinikloridikäsittely. Toteutus ja järven tilan seuranta.
Eko-Grid käsittelyn kenttäpilotti Matjärvellä. Kesä 2012
Upilanojan ferrisulfaattisaostus. Tulokset 2013-14.
Työtjärven kunnostussuunnitelma 2014
