Tehokas järvienhoito on lähes aina yhdistelmä järvessä itsessään ja sen ympärillä olevalla valuma-alueella tehtäviä toimenpiteitä. Järven kuntoon vaikuttaa olennaisesti se, millaista valuma-alueelta tuleva vesi on. Jos järveen laskevat joet, purot ja ojat tuovat mukanaan paljon ravinteita ja kiintoainesta, on tilanteeseen puututtava osana järvikunnostusta. Ravinteet ja kiintoaines kulkeutuvat järveen veden virtauksen mukana, minkä vuoksi vesien kokonaisvaltainen hallinta valuma-alueella on keskeistä, kun ravinnekuormitusta pyritään hillitsemään. Valuma-alueella voidaan pyrkiä parantamaan veden imeytymistä maaperään ja pienentämään pintavaluntaa, pidättämään vettä ja hidastamaan sen virtausta järviin esimerkiksi laskeutusaltailla, kaksitasouomilla ja tulvametsillä tai suodattamaan vedessä olevia ravinteita ja kiintoainesta erilaisilla uomiin sijoitettavilla suodattimilla.
Järvissä itsessään voidaan myös toteuttaa monenlaisia kunnostustoimia, joiden tarkoituksena on useimmiten korjata haittoja, joita ravinteiden ja kiintoaineen, kuten humuksen ja saveksen, kulkeutuminen järveen on aiheuttanut ja aiheuttaa. Järvien pohjaan on usein vuosikymmenten aikana kertynyt mittava ja pitkäaikaisia ongelmia aiheuttava ravinnevarasto, josta osa kiertyy sopivissa oloissa takaisin veteen. Ravinteet tuottavat järvissä tyypillisesti esimerkiksi liikaa vesikasvien kasvua ja ravintoverkon särkikalavaltaistumista, joita voidaan pyrkiä torjumaan vesikasvien niitoilla ja hoitokalastuksella. Happikadosta kärsivää järveä voidaan puolestaan elvyttää hapettamalla ja ilmastamalla. Sedimentin ja pohjan läheisen veden tilaa voidaan pyrkiä parantamaan myös antamalla ravinteiden vapautua pohjan läheiseen veteen ja imemällä tuo ravinteikas vesi pois. Tätä alusveden poistoa ja sen suodatusta on viime vuosina tutkittu kunnostusmenetelmänä lupaavin tuloksin.
Vuosille 2024-2027 laaditulla Vesijärvi-ohjelmalla pyritään varautumaan horisontissa siintäviin uusiin vesien tilaa heikentäviin uhkiin, joista merkittävin on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos uhkaa vesien tilaa muun muassa vetisten talvien vuoksi, kun paljailta pelloilta ja metsistä joutuu suurentuneiden valumien vuoksi entistä enemmän ravinteita vesistöihin. Vesijärvi-ohjelman painopisteiden mukaisesti valuma-alueella huomio suuntautuu erityisesti kokonaisvaltaiseen vesienhallintaan pyrkiviin toimenpideyhdistelmiin. Vesijärvessä puolestaan haetaan yhä tehokkaampia ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä sisäisen kuormituksen hillintään. Pienemmissä järvissä tuetaan erityisesti virkistyskäyttöarvon säilymistä ja paranemista tukevia toimia.
Lue myös: Luonnonmukaiset_ratkaisut_vesienhoidossa_2023.12.21.pdf (vesijarvi.fi)
