Vesikasvien niitolla vähennetään vesikasvillisuuden määrää, millä tavoitellaan usein järvimaiseman kohentumista ja virkistyskäyttömahdollisuuksien, kuten veneilyn ja uimisen parantumista. Niitoilla voidaan myös ehkäistä lahtialueiden tai salmipaikkojen umpeenkasvua. Niittopaikat kannattaa valita huolellisesti, sillä vesi- ja rantakasvien vyöhyke rannan ja ulapan välissä vähentää eroosiota ja toimii myös ravinteita sitovana suodattimena. Hoitotoimena niitot eivät yksinään riitä parantamaan veden laatua.
Koneellisista niitoista (sekä kesä- että talviniitosta) on aina ilmoitettava ELY-keskukseen mielellään kuukautta ennen suunniteltua niittoa, jotta lausunto ehtii tulla ennen niiton alkamista. Niittoilmoituksen voi tehdä sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelun kautta (linkki). Niitoista tulee ilmoittaa myös vesialueen omistajalle, joka järjestäytyneen osakaskunnan tapauksessa on osakaskunnan puheenjohtaja.
Kesäniitot
Vesijärven kesäniitot tehdään vuosittain elokuussa lintujen pesintäkauden päätyttyä. Niittoja toteutetaan yleishyödyllisillä kohteilla ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on vuosittain noin 20-40 hehtaaria. Niittokohteet ovat tyypillisesti osakaskuntien venerantoja, kunnan uima- tai venerantoja, tai umpeutuvia salmipaikkoja tai lahtialueita. Laajoissa ruovikoissa ruovikoihin niitetään väyliä, mikä voi parantaa ruovikkoalueen monimuotoisuutta, hauen kutualueita tai veden vaihtumista.
Niitoissa pyritään toimintamalliin, jossa urakoitsija niittää ja paikalliset toimijat, kuten osakaskunnat, nostavat niittojätteen omalla kustannuksellaan järvestä ja läjittävät sen sopivaan paikkaan. Mahdollisuus ottaa niittojätteen vedestä nostaminen hoidettavaksi on yksi niittokohteiden valintaan vaikuttava kriteeri.
Niittosuunnitelma toteutetaan Hämeen ELY-keskukselta saadun lausunnon mukaisesti.
Vesijärven vesienhoidolliset kesäniitot organisoi vuoteen 2015 asti Vesijärven kalastusalue, jonka jälkeen tehtävää on hoitanut Vesijärvisäätiö.
Talviniitot
Talviniittojen tavoitteena on vähentää keväällä rantaan ajautuvan, jään katkoman ruokomassan määrää tai tiheissä ruovikoissa paikalleen mätänevän ylivuotisen ruo’on määrää. Samalla torjutaan mätänemisestä syntyviä hajuhaittoja. Talviniitto ei juuri vaikuta seuraavan vuoden kasvuun, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on ehkäistä ruokoturpeen muodostumista, joka lahtialueilla johtaa umpeenkasvuun eli ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi.
Linnuston kannalta tärkeillä alueilla tavoitteena on ylläpitää ruovikkoalueiden monimuotoisuutta ja linnustollista arvoa umpeenkasvua ehkäisemällä, tarkoitus ei ole taannuttaa ruovikkoa. Tällaisilla alueilla osa ruovikosta jätetään niittämättä, jotta linnustolle on heti keväällä riittävä suoja. Niittoja voidaan toteuttaa myös ns. rotaationiittona, eli niittoja samalla alueella ei tehdä joka vuosi.
Talviniiton vaikuttavuutta Vesijärvellä on selvitetty. Tutustu raporttiin.
Talviniitot sopivat myös talkootapahtumaksi. Hollola LC Pirunpesän talviniitoista voit lukea täältä. Talvella 2016 klubi oli auttamassa koneellisissa niitoissa massan poiskeräyksessä.
Talviniiton onnistumiseen vaikuttaa suuresti käytettävän kaluston ominaisuudet sekä lumi- ja jäätilanne. Hyvinäkin jäätalvina ruovikko voi olla heikosti jäätynyt. Vesijärvellä talviniittoja on tehty vuodesta 2016 asti, mutta vuosina 2020-2022 niitot jäivät pääosin toteuttamatta.
Talviniitosta kerätty ruoko on kysyttyä tavaraa hyötykäyttöön, jolloin niitetyn ruo’on kuljetus on saatu järjestymään käyttäjän kustannuksella. Vesijärven järviruokoa ovat hyödyntäneet mm. Rakennusbetoni ja Elementti Oy sekä Villeco Oy.
Vesijärven niittokohteet löytyvät Vesijärven karttapalvelusta https://www.vesijarvi.fi/karttaohjelma/
Muualla verkossa: Vesikasvien poisto kunnostusmenetelmänä – Vesi.fi aineistopankki
