Kuhat ja särjet -liikuntaleikki
Tavoite: havainnollistaa ravintoketjun toimimista.
Tarvikkeet: runsaasti palloja, legopalikoita, pelinappuloita, kartonkipaloja tms. pieniä esineitä planktoniksi; pusseja kaikille leikkijöille.
Valmistelu: Leikkiä voi leikkiä liikuntasalissa, urheilukentällä tai koulun pihalla. Leikkialueeksi rajataan viivoilla riittävän suuri alue. Plankton sirotellaan sinne tänne leikkialueelle.
Leikin kulku: Suurinosa leikkijöistä nimetään särjiksi. Särjet aloittavat leikin juoksemalla leikkialueella ja keräämällä niin paljon planktonia pussiinsa kuin ehtivät. Hieman myöhemmin (esim. 30 s.) päästetään kuhat (2-3 henkeä) mukaan leikkiin. Kuhat yrittävät pyydystää särkiä koskettamalla. Jos kuha saa särjen kiinni, tämä joutuu luovuttamaan planktonpussinsa kuhalle ja poistumaan leikkialueelta. Särjet jatkavat planktonin keräämistä, mutta joutuvat samalla väistelemään kuhia. Leikinjohtaja päättää leikin sopivassa vaiheessa, kun kaikki särjet eivät vielä ole tulleet syödyiksi. Leikin jälkeen avataan pussit. Leikin voittajia ovat eniten planktonia pussiinsa keränneet.
Ilmansuuntaleikki
Voimistelusaliin tai koulun kentälle merkitään neljä ympyrää kuvaamaan pääilmansuuntia. Oppilaat seisovat keskellä leikkitilaa. Leikinvetäjä huutaa jonkin ilmansuunnan nimen, ja oppilaat juoksevat tähän ympyrään. Viimeinen ympyrässä putoaa leikistä joka kierroksella.
Kosketa puuta –leikki
Näkevä pari kuljettaa ”sokean” jonkin puun luo. ”Sokea” saa kosketella ja tunnustella puuta silmät kiinni. Sitten hänet kuljetetaan pois nimikkopuun luota. ”Sokea” saa avata silmät ja kertoa miltä puu tuntui. Lopuksi parit etsivät puun yhdessä ja tarkastavat puun. Parit vaihtavat paikkoja.
Tunnista koskemalla
Kerätään käpyjä, sammalia, havuja yms. pussiin. Lapset saavat vuorotellen laittaa kätensä pussiin ja tunnistaa koskettelemalla jotain ja sen jälkeen näyttää sen muille. Voidaan leikkiä myös niin, että lapset laittavat kätensä selän taakse ja ohjaaja laittaa käsiin tunnusteltavaksi ja arvattavaksi jotain pussista. Voidaan myös laittaa jokainen luontoesine omiin pusseihinsa ja lapset saavat koskettamalla tunnistaa esineen.
Mikä puuttuu?
Alustalle on asetettu luontonäytteitä. Ryhmä painaa mieleensä, mitä on esillä. Toisten odottaessa silmät suljettuina yksi leikkijöistä poistaa alustalta yksi/kaksi näytettä tai vaihtaa niiden paikkaa. Merkin kuultuaan leikkijät muistelevat, mikä puuttuu.
Vedenkantoa
Leikkijät jaetaan muutaman hengen ryhmiin. Jokaiselle leikkijälle jaetaan pienet lääkekupit ja jokaisella ryhmällä yksi samankokoinen on oma pesuvati, kuuppa tai muunoin parinlitran vetoinen astia. Ryhmien tehtävä on täyttää astia kantamalla pienillä lääkekupeilla vettä järvestä, lammesta tai isosta saavista. Ensimmäisenä astiansa täyttänyt ryhmä voittaa.
Luonnon äänien kuunteleminen
Kahden minuutin hiljaisuus – kuuntele (puiden humina, veden solina, lintujen ääntely, liikenteen ääniä…) Kirjaa ylös kuulemasi äänet. Mitä kaikkea kuulit?
Jätteenvälttämisleikki
Aluksi katetaan pöytä kertakäyttötuotteilla ja käydään läpi, mitä ne ovat. Sen jälkeen leikkijät peittävät silmänsä ja aikuinen ottaa yhden esineen pois. Avataan silmät ja katsotaan, mikä puuttuu. Samalla mietitään, millä kestotuotteella puuttuvan esineen voisi korvata. Otetaan kyseinen kestotuote esiin ja laitetaan se kertakäyttötuotteen tilalle. Tarkoituksena on miettiä, miten kertakäyttötuotteita korvataan kestotuotteilla.
Tarvitaan esimerkiksi: posliinilautanen – kertakäyttölautanen, metallinen veitsi tai lusikka – kertakäyttöaterin, täytettävä retkipullo – pillimehutetra, retkimuki – paperimuki, kankainen lautasliina – paperinen lautasliina, kestokassi – muovikassi, kankainen pöytäliina – kuitukangasliina.
