Haritunjoki on tyypiltään pieni kangasmaiden joki (Pk), jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Ekologista tilaa heikentää erityisesti runsas ravinteisuus, joka heijastuu myös biologiseen tilaan. Joen pituus on 10,4 km ja valuma-alueen ala 57,5 km2. Haritunjoella painetekijöiksi on tunnistettu maa- ja metsätalouden hajakuormitus (maatalous, kunnostusojitukset, metsälannoitus), toteutetut uoman perkaukset ja oikaisut sekä vakituinen asutus viemäriverkostojen ulkopuolella.
Haritunjoki laskee Vesijärven Vähäselälle. Sen valuma-alue on laaja ja Haritunjoki onkin yksi Vesijärveä eniten kuormittavista uomista. Haritunjoen valuma-alueella sijaitsevat Pyyrylän ja Piilonojan kosteikot sekä lyhyt pätkä kaksitasouomaa. Alueelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma vuonna 2010. Suunnitelman mukaan sillä on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen kunnostuksen avulla esimerkiksi taimen on mahdollista saada nousemaan ja kutemaan jokeen. Kalojen oloja parannetaan luomalla kutualueita sekä poistamalla vaellusesteitä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen taimenta voi istuttaa Haritunjokeen, jolloin kalat leimautuvat siihen ja palaavat myöhemmin kutemaan. Kunnostustoimenpiteet parantavat joen oloja rapujenkin kannalta.
Haritunjoella on kuormitustarkkailupiste ja automaattinen vedenlaadun mittausasema. Aseman tuottamaa tietoa pääsee tarkastelemaan täältä (tunnus: vesijarvi, salasana: enonselka). Haritunjoen valuma-alue on nähtävissä Vesijärven karttaohjelmasta.
Vuonna 2023 Haritunjoen valuma-alueelle laadittiin vesienhallinnan suunnitelma. Suunnitelman tavoitteena oli löytää kohteita, joilla Vesijärven kiintoaine- ja ravinnekuormaa voitaisiin vähentää tavalla, joka olisi myös maanomistajien näkökulmasta kannattavaa ja hyödyllistä. Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä pyritään edistämään tapauskohtaisesti maanomistajien kanssa heidän omilla maillaan.
Tutustu:
