Tiilijärvet ovat pohjavesivaikutteisia järviä ja sijaitsevat Hollolan kuntakeskuksen läheisyydessä Salpakankaan pohjavesialueella. Vähä-, Keski- ja Iso-Tiilijärvet muodostavat kolmen järven ketjun.
Hollolan kunta seuraa Tiilijärvien tilaa kahden vuoden välein osana kunnan pienjärviseurantaa. Raportit ovat luettavissa kunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.hollola.fi/vesiensuojelu
Hollolan järviraportti 2021 (KVVY Tutkimus Oy 2022):
https://www.hollola.fi/library/files/61fbb1b8c91058ff8100079a/Hollolan-jarviraportti-2021.pdf
Vähä-Tiilijärvi
Vähä-Tiilijärven pinta-ala on 10 hehtaaria ja syvin kohta viimeisimmän luotauksen mukaan 6,5 metriä. Järvi on vesitilavuudeltaan 280 000 m3 ja sen keskisyvyys on noin 2,8 metriä. Vähä-Tiilijärven kaakkoiskulmassa sijaitsee yleinen EU-uimaranta, joka on kuntalaisten suosima ympäri vuoden.
Perinteisesti Vähä-Tiilijärven veden laatu on pysynyt hyvänä, vähäisen kuormituksen ja pohjavesivaikutuksen takia. Kuitenkin viime vuosina järvessä on esiintynyt loppukesästä haitallisia sinileväkukintoja. Helteisenä kesänä vuonna 2018 järvessä esiintyi erittäin runsas ja pitkäkestoinen sinileväkukinta. Sinileväkukinnan jälkeen järven tilaa ja syitä sen heikkenemiseen selvitettiin 2019–20 laajasti, jotta osattaisiin valita oikeat kunnostustoimenpiteet. Työssä ovat mukana Hollolan kunta, Vesijärvisäätiö ja eri sidosryhmiä.
Kirkasvetisissä ja matalissa, alle 10 metriä syvissä, järvissä esiintyy harvemmin lämpötilakerrostuneisuutta, koska tuuli pääsee yleensä sekoittamaan vesikerrokset keskenään. Vähä-Tiilijärvi on kuitenkin pienenä järvenä hyvin tuulelta suojassa, joten vesi kerrostuu varsin voimakkaasti kesäisin. Kerrostumisella on vaikutusta järven happitilanteeseen. Happitilanne järven syvänteessä on ollut heikko.
Vähä-Tiilijärven kokonaisfosfori ja -typpipitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä jopa laskeneet. Järven fosforipitoisuus viittaa lievästi rehevään järveen. Kuitenkin klorofylli-a:n eli levämäärää kuvaavan lehtivihreän osuus on ollut korkealla viime vuosina. Järvessä on siis runsaasti levää sen ravinnetasoon nähden.
Järven pohjakerrostumista tehdyn tutkimuksen perusteella järvi on rehevöitynyt hitaasti viime vuosikymmenten aikana. Pohja on pienille metsäjärville tyypillisesti hyvin eloperäinen. Järven särkikanta on hyötynyt rehevöitymisestä ja runsastunut. Runsas särkikanta kiihdyttää rehevöitymiskehitystä edelleen lisäämällä sisäistä kuormitusta pöyhimällä järven pohjaa ja syömällä myös eläinplanktonia. Tämän vuoksi eläinplankton on pienikokoista eikä kykene käyttämään riittävän tehokkaasti ravinnokseen leviä.
Järvellä vuonna 2020 aloitetun hoitokalastuksen tavoitteena on vähentää särkien ja pienten ahventen määrää, jotka myös käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia. Hoitokalastusta on toteutettu keväisenä kutupyyntinä katiskoilla. Vuoden 2022 seurantatulosten mukaan hoitokalastusta on kuitenkin tehostettava riittävän suuren aleneman aikaan saamiseksi. Pyyntiä on ulotettava kesään ja mahdollisesti talviaikaan.
Lisää Vähä-Tiilijärvestä:
Vähä-Tiilijärven tila ja hoitosuunnitelma:
https://vesijarvi.fi/wp-content/uploads/Vaha-Tiilijarven-hoitosuunnitelma-Final.pdf
Vähä-Tiilijärven pinnanmittaus ja lämpötila Hollolan kunnan sivuilla:
Vähä-Tiilijärven pinnanmittaus ja lämpötila
Hollolan kunnan Vähä-Tiilijärvi on meille tärkeä -sivusto:
https://www.hollola.fi/vaha-tiilijarvi-on-meille-tarkea
Hankkeet:
- Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Vesijärvellä ja Lahden seudun pienemmillä järvillä 2022-2023
- Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla
Keski-Tiilijärvi
Keski-Tiilijärven pinta-ala on 8,26 ha ja suurin syvyys on noin 13 m. Keski-Tiilijärveen laskee vesiä Vähä-Tiilijärvestä etelästä, mutta suurin osa valuma-alueesta sijaitsee järven itä- ja luoteispuolella. Valuma-alue on suurelta osalta omakotitalovaltaista rakennettua aluetta, aivan ranta-alueella on vain muutamia tontteja. Hollolan kunnan virallinen uimapaikka sijaitsee Keski-Tiilijärven etelärannalla (KVVY Tutkimus Oy 2022).
Keski-Tiilijärven vesi on kirkasta ja melko väritöntä. Näkösyvyys on ollut loppukesäisin noin 4 m, vuonna 2021 näkösyvyys oli elokuussa 3,3 m. Humuspitoisuudeltaan Keski-Tiilijärven vesi on väriluvun ja kemiallisen hapen kulutuksen perusteella vähähumuksista ollen Vähä- ja Iso-Tiilijärven välimaastossa. Veden pH on hieman happaman puolella (v. 2021 pH 6,1–6,6) ja puskurikyky happamoitumista vastaan on korkeintaan välttävä. Veden sähkönjohtavuus on hyvin alhainen (v. 2021 n. 2,5 mS/m) (KVVY Tutkimus Oy 2022).
Keski-Tiilijärven ravinnetaso on sekä fosforipitoisuuden että a-klorofyllipitoisuuden mukaan karun ja lievästi rehevän rajamailla. Kokonaistyppipitoisuus on vähähumuksisille vesille tyypillisellä tasolla ja pysynyt pitkällä aikavälillä melko tasaisena. Keski-Tiilijärvessä esiintyy pohjan läheisessä vedessä tuntuvaa happivajetta kerrosteisuuskausien lopulla. Happivaje nostaa myös pohjanläheisen veden fosforipitoisuutta jopa 2–3-kertaiseksi pinnan läheiseen pitoisuuteen verrattuna. (KVVY Tutkimus Oy 2022).
Iso-Tiilijärvi
Iso-Tiilijärvi on virtaussuunnassa kolmesta Tiilijärvestä alin. Järven pinta-ala on 51,27 ha ja syvin kohta on 15 m järven luoteispäässä. Valuma-alueesta noin puolet on metsää ja neljäsosa asumisen, teollisuuden, palvelujen ja liikenteen alueita. Valuma-alueeseen kuuluvat myös eteläpuoliset Keski- ja Vähä-Tiilijärvi (n. 15 % valuma-alueesta). Pieni osa valuma-alueesta on kosteikko- ja suoalueita (<2 %). Lännessä Iso-Tiilijärvi rajoittuu Räläksuon alueeseen ja kaakossa Soisalmensuohon. (KVVY Tutkimus Oy 2022).
Iso-Tiilijärvestä ei ole selvää laskuojaa, vaan järven vedet imeytyvät todennäköisesti pohjavesimuodostumaan ja virtaavat edelleen järven kohdalla kulkevan kallioperän ruhjeen suuntaisesti luoteeseen Tiilijärven vedenottamolle ja Räläksuolle sekä oletettavasti myös kaakon suuntaan. Vähä-Tiilijärven eteläpäässä pohjaveden virtaussuunta on kohti etelää ja kaakkoa. Tiilijärveltä eteläkaakkoon suuntautuvan ruhjevyöhykkeen pohjavedet purkautuvat osittain Hedelmätarhan alueen lähteistä (Ojalainen ja Valjus 2020).
Iso-Tiilijärven vesi on peruslaadultaan kirkasta ja väritöntä. Näkösyvyys on useita metrejä. Vuonna
2021 veden näkösyvyys oli maaliskuussa 3,3 m ja elokuussa 5,3 m. Järven vesi on väriluvun ja kemiallisen hapen kulutuksen perusteella vähähumuksista ja hapanta (pH <6). Puskurikyky happamoitumista vastaan on huono ja järvi on siten altis happamoitumiselle. Veden sähkönjohtavuus on erittäin alhainen. (KVVY Tutkimus Oy 2022).
Iso-Tiilijärven on ravinteisuudeltaan Tiilijärvistä karuin. Pinnan läheisen veden fosforipitoisuus on vaihdellut vuosina 1984–2021 välillä 3–15 µg/l ja on karuille vesille ominainen. Kokonaistyppipitoisuuksissa on havaittavissa pitkällä aikavälillä selvä laskeva suuntaus. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus kuvastaa myös karua veden laatua, vuonna 2021 klorofyllipitoisuus oli 1,2 µg/l. (KVVY Tutkimus Oy 2022).
Iso-Tiilijärvellä on todettu selvä lämpötilakerrosteisuus lopputalvella ja -kesällä. Alusveden happitilanne heikkenee kerrosteisuuskausien lopulla, mutta pohjan lähellä happea on riittänyt melko hyvin. Alimmillaan happipitoisuudet ovat olleet niukasti alle 2 mg/l. Sisäisen kuormituksen merkitys pohjan läheisiin ravinnepitoisuuksiin on jäänyt pääosin vähäiseksi. (KVVY Tutkimus Oy 2022).
