Perustietoja Vesijärvestä
Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöön ja laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjokea ja kanavaa pitkin. Vesijärven pinta-ala on 109 km2 ja se on Suomen 42. suurin järvi. Syvin kohta on 42 metriä ja keskisyvyys on vain 6 metriä. Muodoltaan järvi on epäsäännöllinen ja jakautuu useaan salmien ja matalikkojen erottamaan altaaseen, joista suurimmat ovat Enon-, Kajaan-, Komon-, ja Laitialanselkä. Vesijärven rantaviivan pituus on 169 km, josta 45 % on metsätalouden, 33 % loma-asutuksen, 12,5 % muun asutuksen ja 9,5 % maatalouden käytössä. Kuvassa näkyvästä valuma-alueesta on metsää suunnilleen 60 %, peltoa 23 %, suota 9 % ja asutettua aluetta 9 %.
Linkki: Vesijärvi lukuina taulukossa
Linkki: Karttapalvelu
Vesijärven tila
Vesijärven tilaa seurataan jatkuvasti osana Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n velvoitetarkkailua. Velvoitetarkkailua täydennetään mahdollisuuksien mukaan. Vesijärven tila on nykyisin vakaa ja kehityksen suunta on kohti hyvää tilaa.
Vesijärven tila vaihtelee alueittain. Vähäselän ja Paimelanlahden alueet ovat rehevimpiä. Seuraavina tulevat rehevyysjärjestyksessä Enonselkä, Komonselkä, Laitialanselkä ja Kajaanselkä. Viimeisimmän (2019) ekologisen tilaluokituksen mukaan Kajaanselkä Vesijärven pohjoisosassa on hyvässä ekologisessa tilassa ja muu Vesijärvi tyydyttävässä ekologisessa tilassa.
Ravinnepitoisuudet alhaiset ja levätilanne maltillinen
Ravinnepitoisuudet ovat vähitellen laskeneet ja kehitys jatkui myös vuonna 2023. Kasvukauden keskimääräinen fosforipitoisuus kuvasti Enonselällä, Komonselällä, Laitialanselällä ja Kajaanselällä hyvää ekologista tilaa ja Paimelanlahdella tyydyttävää tilaa. Vähäselkä on rehevin osa Vesijärveä ja siellä kasvukauden keskimääräinen fosforipitoisuus kuvasti välttävää ekologista tilaa.
Pohjan läheisessä vedessä havaittiin kuitenkin etenkin alhaisen happipitoisuuden aikana paikoin korkeita fosforipitoisuuksia. Myös parhaassa tilassa olevalla Kajaanselällä alusveden happitilanne näyttäisi heikentyneen, mikä voi lisätä rehevöitymisriskiä järven pohjoispäässä.
Levätilanne oli kesällä 2023 maltillinen, eikä voimakkaita sinileväkukintoja havaittu. Levän määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet kuvastivat Enon-, Komon- ja Laitialanselällä tyydyttävää ja Kajaanselällä hyvää ekologista tilaa. Klorofyllin pitoisuudessa ei havaittu vastaavaa laskua kuin ravinnepitoisuuksissa.
Kalasto ja eläinplankton viestivät hyvästä kehityksestä
Enonselän ulapan kalayhteisö on hiljalleen kehittymässä normaalimpaan suuntaan ja hellekesän 2021 aiheuttamat suuret muutokset ovat väistymässä. Kuorekanta on toipunut ja kuha- ja ahvenkannat ovat voimistuneet jo useamman vuoden ajan. Enonselän ja Kajaanselän koekalastusten perusteella petokalakannat ovat varsin vahvat.
Myös eläinplanktonyhteisön kehityksen perusteella Enonselän tila vaikuttaa olevan kehittymässä myönteiseen suuntaan. Esimerkiksi suurikokoisia, kasviplanktonia tehokkaasti ravinnokseen käyttäviä vesikirppuja on kohtalaisen runsaasti.
Vesijärven tila -raportti kokoaa tulokset
Vesijärven tila -raportti kokoaa vuosittain Vesijärvellä tehtyjen seurantojen ja tutkimusten tulokset yksiin kansiin. Suurin osa veden laadun seurannasta toteutetaan Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n toiminnan lupaehtoihin liittyvänä velvoitetarkkailuna. Velvoitetarkkailua täydennetään ottamalla vesinäytteitä niiltä alueilta, jonne velvoitetarkkailut eivät ulotu. Lisäksi käytössä on automaattisia veden laadun mittausasemia.
- Tutustu Vesijärven tila 2023 -raporttiin
Muualla verkossa:
- Ekologisen tilan kartta: vesi.fi-karttapalvelu
- Pintavesien luokittelun periaatteet | Vesi.fi
