Vesikasvillisuudella on merkittävä rooli vesiekosysteemissä
Ranta- ja vesikasvillisuus ovat tärkeitä elinympäristöjä kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Kasvillisuus ehkäisee aallokosta ja virtauksista aiheutuvaa rantojen eroosiota sekä pidättää maalta ja ojista tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Ranta- ja vesikasvillisuus ryhmitellään elomuotoihin sen mukaan, miten ne sijoittuvat suhteessa pohjaan ja veden pintaan.
Pohjaan juurtuvat kasvit sitovat pohja-aineksen paikoilleen, jotta se ei tuulen vaikutuksesta nouse veteen samentaen sitä. Uposlehtinen kasvillisuus kilpailee ravinteista levien kanssa ja tarjoaa leviä kuluttavalle eläinplanktonille suojapaikan saalistajia vastaan. Vesikasvillisuus myös ehkäisee sinileväkukintojen syntymistä ja edesauttaa veden pysymistä kirkkaana.
Lue myös:
- Vesikasvit ja rannanhoito -opas
- Haastattelussa Leena Nurminen: Vesikasvien olemassaolon oikeutus – Vesijärvi (vesijarvi.fi)
Vesijärven kasvilajisto on monipuolinen
Vesijärven kasvillisuuden on tunnistettu olevan poikkeuksellisen arvokas. Järveltä on löydetty enemmän vesikasvilajeja kuin yhdeltäkään toiselta Suomen järveltä. Lajistoon kuuluu useita maassamme uhanalaiseksi luokiteltuja kasveja. Pääosa uhanalaisten ja harvinaisten kasvien kasvupaikoista sijaitsee Natura-alueiden ulkopuolella.
Kasvillisuuden erityspiirre v. 2010 tietojen perusteella on ollut murtovesilajien runsaus (mm. karvalehti, uposvesitähti, merivita ja hentovita) ja monet harvinaisuudet, joita Suomessa tavataan vain muutamasta paikasta.
Kasvilajistoon kuului v. 2010 seitsemän uhanalaisiksi luokiteltua lajia. Osa näistä lajeista tulee toimeen syvässä vedessä ruovikon ulkopuolella, mutta osa kasvaa pelkästään matalassa vedessä hiekka- tai hietapohjalla. Matalan veden kasvit ovat hentoja ja useimmat niiden kasvupaikoista ovat ulompana kasvava ruovikon suojaamia. Uhanalaisia ja harvinaisia lajeja kasvaa myös loma-asuntojen auki pidetyillä rannoilla. Kasvupaikkoja on etenkin Kirkonselällä, Laitialanselän etelärannalla ja Vehkosaaren–Vaanian alueella.
Uhanalaisista lajeista silonäkinpartaa ja tähtisilopartaa on Hollolanlahden suojaisilla rannoilla. Tähtisilopartaa esiintyy myös Kajaanselällä.
Rauhoitettua notkeanäkinruohoa oli Vesijärvellä vielä vuonna 1995, jonka jälkeen sitä ei ole havaittu. Hentonäkinruohoa esiintyy muutamassa paikassa, samoin jouhivitaa, joka kuitenkin on todennäköisesti häviämässä.
Viimeisimmän kerran koko Vesijärven kattavat vesikasvillisuuden linjaseurannat on toteutettu vuonna 2018. Tuolloin on tutkittu kaikkiaan 24 vesikasvillisuuden tutkimuslinjaa ja havaittu kokonaislajimäärä linjoilla oli 55 lajia. Tuloksia analysoidaan tarkemmin seuraavan ekologisen tilan luokittelun yhteydessä.
Vuonna 2019 tehtiin kartoitus, jossa päivitettiin Kutajärven Natura-alueen kasvillisuuden tila ja viimeaikaiset muutokset (Lammi 2020). Vesijärvellä Laasonpohjassa, Kirkonselän alueella, Lahdenpohjassa, Teräväisten alueella sekä Kailanpohjassa rantaluhtien pensoittuminen ja puustoutuminen, ruovikoiden muutokset sekä isosorsimon lisääntyminen olivat tyypillisiä muutoksia. Tutustu raporttiin.
Tutustu:
Vieraslajit uhkaavat monimuotoisuutta
Vesijärven vesi- ja rantaluontoa uhkaavat rehevöitymisen lisäksi myös haitalliset vieraslajit. Erityisesti isosorsimo on runsastunut monilla lahtialueilla. Jättipalsami valtaa laajojakin alueita erityisesti Vesijärveen laskevien uomien varsilla. Paikoin myös vaikeasti taannutettava jättiputki aiheuttaa ongelmia.
Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi.
Lue myös:
- Mitkä ihmeen vieraslajit? – Vesijärvi (vesijarvi.fi)
- Vieraslajit.fi
- Apuja vieraskasvien torjuntaan: mm. Luontoturva Ky, Luonnollisesti Osuuskunta
