Alasenjärvi sijaitsee Ahtialan kaupunginosassa n. 6 km Lahden keskustasta koilliseen. Järven pinta-ala on 2,75 km2. Suurin syvyys on 15,2 metriä ja järven keskisyvyys on 6,1 metriä. Alasenjärven valuma-alue on kooltaan noin 15 km2. Ekologisen tilan luokittelua varten järvi on tyypitelty pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien (Vh) tyyppiin. Järvi on Lahden pienjärvistä veden-laadultaan parhaimpia ja sen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.
Järven valuma-alue (13,8 km²) on verraten pieni järven kokoon nähden. Valuma-alue on isolta osin rakennettua pientalovaltaista asuinaluetta. Alasenjärvi laskee Kymijärveen Potilanjokea pitkin. Alasenjärven virkistyskäyttöarvo on merkittävä hyvän sijainnin ja hyvän vedenlaadun ansiosta. Järven rannoilla onkin useita lasten leikkialueita, neljä uimarantaa, koirien uimaranta sekä useita soutuvenevalkamia. Talvisin Alasenjärven jäällä kulkee latuverkosto. Alasenjärven virkistyskäyttömahdollisuudet löytyvät Lahden kaupungin karttapalvelusta.
Alasenjärven Kotiniemen uimarannalla on valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka kesän leväseurantakaudella. Vuosina 2010–2022 sinilevätilanne Alasenjärvellä on ollut pääosin rauhallinen. Ajoittain on havaittu hieman levää, mutta pääosin seurantahavainnot ovat olleet levättömiä.
Alasenjärven tila
Alasenjärvi on yksi seutumme kirkkaimmista ja hyväkuntoisimmista järvistä. Alasenjärvi on arka kuormitukselle, koska sen veden viipymä eli aika, joka kuluu koko järvialtaan vesimassan vaihtumiseen, on varsin pitkä, noin 5,3 vuotta. Pitkän viipymän vuoksi ravinteet pääsevät kerääntymään järveen. Hidas ravinnepitoisuuksien nousu havaittiin 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa Alasenjärven tila romahti äkillisesti. Järvellä aloitettiin tehostetut ulkoisen kuormituksen vähentämistoimet, joiden avulla tila parani. Rehevöitymishaittoja havaittiin uudelleen 1990-luvun alussa erityisesti syksyisin.
Vuosina 1990–1993 tehdyn kuormitustarkkailun yhteydessä monen Alasenjärveen laskevan ojan veden laadussa havaittiin merkkejä ajoittain tapahtuvista jätevesipäästöistä (Peltola 1996). Tämän jälkeen käynnistettiin hanke, jossa kartoitettiin kaikki Alasenjärven valuma-alueella sijaitsevat kiinteistöt ja toiminnot. Päijät-Hämeen järvihankkeessa tarkastettiin jälleen vuonna 2005 kaikki valuma-alueen viemäriin liittymättömät kiinteistöt.
Tuoreimpien vedenlaadun seurantatietojen perusteella päällysveden avovesikauden keskiarvona 2016–2021 mitattu fosforipitoisuus on 13 µg/l, mikä viittaa lievästi rehevään veteen. Alusvedessä fosforipitoisuudet kohoavat hieman kerrostuneisuuden aikana, mutta pitoisuuden nousu on aika vähäinen (ka. 18 µg/l). Typpipitoisuus avovesikaudella päällysvedessä vuosina 2016–2021 on ollut keskimäärin 320 µg/l, mikä on kirkkaiden luonnontilaisten vesien tasolla. Levien määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut tuoreiden seurantatietojen perusteella keskimäärin 5,3 µg/l, mikä on lievästi rehevällä tasolla.
Syvännealueella alusveden happitilanne on tyypillisesti heikko kesän kerrostuneisuuskauden lopulla. Orgaanisen aineksen indikaattoreista kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) -arvoissa näkyy vähittäistä nousua uusimmat havainnot ovat keskimäärin 4,7 mg/l O2, mutta v. 1992–93 ollut 3,65 mg/l. Väriluku kertoo mm. humuksen määrästä ja on Alasenjärvessä alhainen 12 mg/l Pt, talvella hieman korkeampi (jopa 20 mg/l Pt). Veden pH on avovesikaudella neutraalin tuntumassa tai hieman korkeampi, keskimäärin 7,6. Sähkönjohtavuus on luonnonvesien tasolla 9,6 mS/m.
Alasenjärvellä on automaattinen vedenlaadun mittausasema. Aseman tuottamaa tietoa pääsee tarkastelemaan täältä (tunnus: vesijarvi, salasana: enonselka)
Alasenjärven kalastosta havaittiin 1980- ja 1990-luvulla, että arvokkaat muikku- ja rapukannat olivat taantuneet ja vähäarvoinen kalasto oli edelleen lisääntynyt. Järveä hoidettiin hoitokalastuksin ja kalaistutuksin aktiivisesti. Järvessä oli 2000-luvun puolivälissä hyvät muikku- ja siikakannat ja petokalakannatkin (hauki ja kuha) ovat vahvistuneet. Lahden kaupunki teki Alasenjärvellä verkkokoekalastuksen vuonna 2016. Koekalastuksen 2016 perusteella Alasenjärven kalastossa vallitsevana ovat ahvenkalat ja kalaston perusteella Alasenjärven ekologinen tila on hyvä.
Kalastonhoitotoimenpiteiden lisäksi Alasenjärvellä on myös niitetty korkeampaa vesikasvillisuutta. Paikoitellen runsas vesikasvillisuus aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle. Niitettyjen vesikasvien mukana järvestä on poistunut ravinteita ja samalla lahdelmien vedenvaihto on parantunut. Lahden seudun ympäristöpalveluiden, Alasenjärven hoitoyhdistyksen ja Vesijärvisäätiön yhteistyönä toteutettiin syksyllä 2010 kosteikot Takkulanojaan ja Siirtolapuutarhanojaan.
Alasenjärven alue kuuluu Ahtialan kalastuskuntaan ja kalaistutuksista vastaa käytännössä Nastolan osakaskunnat ry.
Alasenjärven tilasta ja hoitotoimista on tietoa myös näissä julkaisuissa:
